Sotilassalaisuuksia

Ajattelen, siis olen. Modernin filosofian isän ja matemaatikko Rene Descartesin (1596-1650) lauseen muokkaaminen päivän uutisen mukaiseksi voisi kuulua: Käytän Polar Flowta, siis minua valvotaan!

Maanantain HS kertoo suomalaisen Polarin Flow-sovelluksen vuotaneen käyttäjiensä arkaluontoisia sijaintitietoja. Kyse on näistä nykyajan kuntoilijan aktiivisuutta, urheilusuorituksia ja myös lepoaikoja mittaavasta laitteesta. Kuulun kyseisen sovelluksen käyttäjiin; sen orjana olen ollut reilut kaksi vuotta. Orjana siinä mielessä, että kun lähden uimaan, pyöräilemään, kuntosalille tai hiihtämään vasemmassa ranteessani pitää olla Polar 360. Joskus kun olen sen unohtanut, tulee tunne, että kannattaako ruveta ponnistelemaan kun siitä ei jää mitään jälkeä eli dataa.

Ylhäällä on Polar Flown tallettamaa jälkeä viime lauantailta kun uin Ahveniston maauimalassa kolme kilometriä. Siitä ei muuta voi päätellä, kuin että pari spurttia olen ottanut. Voin sanoa, että elämä ja kuntoilu ilman Polar Flow`ta sujuu ihan mainiosti eikä kuntoileminenkaan maistu pakkopullalta.

Muiden muassa tutkivan journalismin julkaisu Long Play on syynännyt Flow-sovelluksen urheilusuoritusten dataa. On ilmennyt, että kerättyjen tietojen avulla on mahdollista selvittää satojen sotilaiden ja tiedustelupalveluissa työskentelevien nimet ja kotiosoitteet. Mikä pahinta, sovelluksen käyttäjinä on ollut suomalaisia, jotka ovat käyttäneet sovellusta sotilasoperaatioiden keskuksissa. Ovatko ne sotilaskoteja?

Osoitteiden ja nimitietojen paljastuminen ei mikään ihme ole, sillä ne löytyvät Flow-sovelluksen julkisesta kartasta. Niitä joskus katseltuani ja olen pannut merkille, että jaaha tuo tuttu on hakenut Prismasta Kulta Katriinaa ja joku on pyöräillyt Kyrkösjärven ympäri, on pelattu tennistä ja golfia ja pian aletaan porukalla ravata portaita pitkin Joupiskan laelle..

Vakavaksi asian tekee se, että pääsy sellaisten käyttäjien tietoihin, joiden käyttäjäprofiilit eivät ole julkisia, on ihan laillista. Eikä ole estettä sillekään, että kuka tahansa voi koota sovelluksen avulla tiedot lukuisten valtioiden sotilassalaisuuksista. Herää kysymys, että mitä niillä salaisuuksilla tekee kun diktaattori Enver Hoxhan Albaniasta tiedettiin kauan ennen PolarFlo`ta, että maassa on satojatuhansia bunkkereita.

***

René Descartes kuoli Tukholmassa, jonne hänet silloinen Ruotsin ja Suomen hallitsija Kristiina oli houkutellut. Tietäähän sen, ettei filosofiaan ja matematiikkaan uppoutunut viisaustieteilijä, joka ei uskonut auktoriteetteihin, vaan luotti yksilön ajattelukykyyn ja kiistämättömiin tosiseikkoihin. siedä vetoisia, kylmiä ja kolkkoja oloja. Ja kun kuningaskunnassa vielä rehotti taikausko, noidat ja kummitukset, ei sellainen takapajula kovin helposti omaksu kartesiolaisuutta.

(833,)

Ahvenistolla

Siitä on aikaa kun viimeksi olen uinut maauimalassa. Tänään lauantaina 7.7. päivitin asian legendaarisen Ahveniston uima-altaassa, joka valmistui 1952 Helsingin olympialaisten nykyaikaisen 5-ottelun kilpailupaikaksi. Maauimala kuitenkin rapistui ja se suljettiin 1980-luvun alussa, eikä ollut kaukana, ettei sitä täytetty maalla ja hyppytornia purettu.

Ahveniston maauimalaa ei niin vain romutettu. Se julistettiin 1995 suojelukohteeksi ja remontti alkoi 2013 ja uusittu Ahvenisto avattiin 2014. Siinä mainio uintiretken kohde.

Aamujuna oli täynnä Tampereen Herättäjäjuhlille menijöitä. Hämeenlinnassa nousin paikallisbussiin, joka vei aika lähelle Ahvenistoa. Kuski neuvoi, että tuosta kilometri suoraan, niin siellä se on, ja aika tasan yhdeltätoista hyppäsin altaaseen. 

Vesi tuntui lämpimältä ja kirkkaalta. Harmi vain, että meidän kuntouimareiden käytössä oli vain kaksi rataa, joista toista käytti leveällä räpylällä harjoitellut naisuimari. Hän oli kahden isokokoisen miehen silmälläpidon alaisena kun he altaan reunalla sekunttareineen valvoivat harjoitusta. Kuulin kuinka toinen huomautti vauhdikkaasti liukuvalle uimarille, että tämän pää alkaa näillä kohdin nyökkiä.

Altaan alasta vei huomattavan osan jokin ilmalla täytetty muovihökötys. Samanlainen lasten peuhaviritys on joskus ollut Seinäjoen uimahallissa, mutta ei se siellä tuollaista alaa vienyt.

En osaa sanoa, mitä sellaista lisäarvoa ulkoaltaalla on että se tekee siitä paremman kuin uimahallin. Kroolatessa ja vielä vähemmän selkää uidessa ei juuri maisemia katsella.

Kai maauimalan vetovoima perustuu siihen, että sen tuntumassa voi oleilla ja aistia veden läheisyyttä ja lyhyttä kesää. Niin ja pulahtaa hetkeksi 26-asteiseen veteen. Näin se on etelänmatkoillakin, oleilua, vilvoitelua ja virkistymistä ja taas sama uudestaan.

Uin kolme kilometriä omaan tahtiin ohittaen hitaampia ja nopeampien ohitellessa minut. Viisi uimaria mahtuu – vauhdista riippuen – uimaan sujuvasti samalla radalla 50 metrin altaassa. 

Olympiatiellä sijaitsevassa Ahveniston maauimalassa on tiettyä vanhahtavaa, kuten karut pukukopit. Nostalgiaa herätti se, että olympialaisten 5-ottelun 200 metrin uinnin voitti 66 vuotta sitten ruotsalainen Hall ajalla 4:05:4. Olavi Mannonen oli paras suomalainen, viides, Lauri Vilkko, 7:s, ja Olavi Rokka, 13:s. Suomi sijoittui joukkuekilpailussa kolmanneksi Unkarin ja Ruotsin jälkeen.

Helsingin olympialaiset 1956 -kirja mainitsee, että 5-ottelu on epäilemättä urheilijan kunnon – henkisen ja fyysisen – monipuolinen mittapuu. ”Yleisesti on tunnettua, että ritariottelun miehet ovat fiksua joukkoa.” Vaatii tinkimätöntä asennetta harjoitella miekkailua, ammuntaa, vapaauintia, esteratsastusta ja maastojuoksua. 5-ottelu on kokenut olympialaisten lisääntyneen lajikirjon, eikä otteluun enää käytetä viittä päivää ja muutenkin lajia on tiivistetty ja modernisoitu.

***

Tein mukavan, päivänmittaisen uintiretken Hämeeseen. Paluumatkalla totesin, että auringosta huolimatta paras uintikeli on vesikeli. Totesin myös, että tällaisena päivänä taivaalta paistava aurinko ehtii reilun tunnin aikana tarttua ulkoaltaassa kroolavan käsivarsiin ja niskaan.

***

Viimeviikkoinen uintimatka Tampereen uintikeskukseen ei mennnyt ihan niin kuin olin ajatellut. Siellä kun 50 metrin allas oli jaettu kahdeksi 25 metrin tilaksi. Noh, menetteli sekin.

Tampereen uintikeskuksen yhteyteen valmistuu ensi kuussa maauimala hyppy- ja lastenaltaineen sekä 50 metrin allas. Sinne pitää ehtiä ennen kuin lehdet kellastuvat.

(832.)

Kallis ryyppy!

Muutaman pitkäveteisen taukopäivän jälkeen Venäjällä ruvetaan taas tositoimiin ja ratkotaan jalkapallon MM-kisoissa jyviä akanoista. Pian selviää, ketkä neljä taistelevat mitaleista.

Vaikka millään muulla kuin silmällä ei näe yhtä hyvin, ovat MM-kisoissa ensimmäistä kertaa käytetyt videotarkistukset tuoneet epäselviin rikkeisiin ja rangaistuksiin selkeyttä ja tyrehdyttäneet jälkipuheet.

Kun pelaaja kaadetaan ns. boksissa hieman kiistanalaisesti, ja puolustava joukkue protestoi rangaistuspotkua, jota vastapuoli pitää ainoana oikeana tuomiona, piirtää erotuomari ilmaan kuvaruudun ja kipaisee katsomaan videonauhoituksen. Tilanne ratkeaa kun tuomari näkee tapahtuman hidastettuna. Vieläpä useita kertoja. Pulinat pois!

***

Jouduin ammoin eräästä hotellista aamulla lähtiessäni seuraamaan, kuinka respan virkailija yövartijan kanssa yritti tunnistaa videotallenteelta hotellin käytävillä yöllä harhaillutta ukkoa. Näyttivät  pysäytyskuvaa ja kysyivät, että kuuluiko punakka ja pönäkkä herra samaan ryhmään kuin minä. Kielsin, vaikka tunnistin unissakävelijän Illikaiseksi.

Hotellissa oli yöpynyt erään yrityksen hengennostatustiimi, johon eksynyt Illikainen kuului. Ajattelin, että asia selviää kun tyyppi ilmestyy aamiaiselle. Näin valvontakamera oli tehnyt tehtävänsä, mutta kauan meni ennen kuin se saatiin jalkapallokentille.

***

Kisoissa on jaettu muitakin rangaistuksia kuin perinteisiä rankkareita. Sellaisia, jotka eivät suoranaisesti vaikuta pelin kulkuun. Kroatialle FIFA määräsi 60 000 euron sakot, kun sen pelaaja Tanska-ottelun lisäajalla ryyppäsi juomaa, ja vieläpä esitteli pulloaan, jossa oli väärän sponsorin etiketti. Kallis ryyppy!

Isäntämaalle puolestaan koitui 8000 euroa maksettavaa, kun eräs sen fani liehutti syrjivää plakaattia, jossa oli luku 88.  Se kun tarkoittaa ”Heil Hitler”. Ohhoh!

Varoituksella ojennettiin Kroatian maalivahti Danijd Subasicia, joka esitti pelin jälkeen T-paidassaan henkilökohtaisen viestin. Paidassa luki Forever 24 ja siinä oli kuva hänen vuonna 2008 kuolleesta toveristaan. Puolustuksekseen Subasic sanoi pitäneensä edustuspaidan alla muistopaitaa jokaisessa matsissa jo kymmenen vuotta.

Yli 4000 euron rangaistus rapsahti Serbian päävalmentaja Mladen Krstajicille. Hän kehotti erotuomari Felix Brychiä lähtemään Haagiin YK:n sotarikostuomioistuimeen. Ilkeästi sanottu.

(831.)

Pienet latinat

Terve sielu terveessä ruumiissa kuulostaa fiksummalta kun sen kuulee muodossa Mens sana in corpore sano eli latinaksi. Spiegelin onlinessa oli otsikko Veni, vidi, vici – können Sie mit Latein punkten? [Tulin näin voitin – osaatteko visailla latinalla?], ja tehtävinä oli tietää tai arvata 13 latinankielistä sanontaa.

Muutamat niistä olivat tuttuja, toki suurin osa käsittämättömiä, joten laitan tehtävän oheen.

Latina, kielten äiti, ei meikäläisestä vinkkelistä mikään trendikieli ole. Sillä ei rupatella eikä aloiteta small talkia. Toista latinan harrastus on Saksassa. Spiegelin mukaan 640 000 koululaista pakertaa latinaa ja se on Saksan kolmanneksi suosituin kielivalinta englannin ja ranskan jälkeen.  Latina on meillä tarpeellinen mm. historian, lääketieteen ja farmakologian opinnoissa.

Latina helpottaa myös romaanisten kielten, kuten espanjan, italian ja ranskan opettelua, ja monessa vieraassa kielessä on latinalaisperäisiä sanoja. Harmi vain, ettei latinaa voi harjoitella kielikurssilla todenmukaisessa ympäristössä.

Ohessa testi, josta selviää ilman lingvistikon taitoja:

  1. Errare humanum est.

a.Ihminen on yksi erehdys

b.Erehtyminen on inhimillistä

c.Ihminen, tämä on virhe!

  1. Si tacuisses, philosophus mansisses.

a.Näkyjen näkijän pitää mennä lääkäriin

b.Tiedän, etten tiedä mitään2

c.Jos olisit ollut hiljaa, olisit pysynyt viisaana

  1. In dubio pro reo.

a.Tuomittuun ei saa kohdistua epäilyjä

b.Sopimuksia on noudatettava

c.Matka on päämäärä 

  1. Non omnibus unum est quod placet!

a.Iloitkaamme

b.Ei ole vielä kaikkien päivien ilta

c.Ei ole mitään, mikä miellyttää kaikkia 

  1. Ut sementem feceris, ita metes.

a.Niin niittää kuin kylvää

b.Tieto kasvattaa epäilyä

c.Arpa on heitetty

  1. Melius est clarum fieri quam nasci.

a.Niiden maailmankatsomus on vaarallisin, jotka eivät ole koskaan katelleet maailmaa

b.Me kaikki elämme saman taivaan alla, mutta meillä kaikilla ei ole sama horisontti.

c.Parempi tulla kuuluisaksi kuin syntyä kuuluisana 

  1. In vino veritas.

a.Viinissä ei ole salaisuuksia

b.Totuus kätkeytyy viiniin

c.Viinissä totuus 

  1. Non curatur, qui curat.

a.Ajattelen, siis olen olemassa

b.Auta, niin sinuakin autetaan

c.Se, joka hoitaa itseään, häntä ei voi parantaa 

  1. Homo homini lupus.

a.Lammas suden turkissa

b.Ihminen on jänönkoipi

c.Ihminen on ihmiselle susi 

  1. Fas est et ab hoste doceri.

a.Myös vihollisilta voi oppia

c.Kaiken, mitä sanot, pitää olla totta

b.Vaikeneminen on myös vastaus 

  1. Nemo enim potest personam diu ferre.

a.Sen, joka tekeytyy madoksi, ei sovi valittaa, jos hänen päälleen astutaan

b.Se, mikä Jupiterille on sallittu, ei ole sallittu härälle.

c.Kukaan ei voi pitkään pitää naamiota 

  1. Manus manum lavat.

a.Pese ja hoida itseäsi!

b.Toinen käsi pesee toisen

c.Sinun pitää pestä kätesi 

  1. Nunc est bibendum.

a.On aika juoda

b.Olkaamme nyt iloisia

c.Katsotaan aina kaksi kertaa 

Vastaukset: 1c, 2c, 3a, 4c, 5a, 6c, 7c, 8c, 9c, 10a, 11c, 12b, 13a

(830.)

Jo lykkäsi myrkyn

Tellevision saksalaisten rikossarjojen logiikka ja suoraviivaisuus tarttuvat katsojaan ja pitävät häntä loppuun asti otteessaan. Tatort ratkoo Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin sijoittuvia rikoksia keskittyen nimensä mukaisesti tekopaikkatutkimukseen. Sen ensimmäinen jakso Taxi nach Leipzig esitettiin 1970.

Tuttuja ovat myös Schimanski, Derrick ja Vanha Kettu eli Der Alte, jota on tuotettu vuodesta 1976 lähes 400 jaksoa ja edelleen tulee uutta. Laadukasta viihdettä, niin sitä kai se on.

Viikko sitten iltauutisissa kerrottiin Saksan Bielefeldissä tapahtuneista myrkytystapauksista. Ari Armaturen konepajan kolmen työntekijän kuolema juuri ennen eläkkeelle siirtymistä vaikutti omituiselta. Pian ilmeni, että epäilyttäviä kuolemantapauksia on enemmän. Niitä oli sattunut vuodesta 2000 lähtien 21. Sellaista ei enää selitä tilastollinen vaihtelu, tapaukset kun ovat sattuneet saman tuotantolaitoksen tietyssä yksikössä. Kuolinsyynä on ollut sydäninfarkti tai syöpä.

Uutinen vaikuttaa suoranaiselta aiheelta, synopsikselta, mille tahansa rikossarjalle tai dekkarille.

Työntekijät alkoivat jokin aika sitten ihmetellä eväsleivissään olleita hiutaleita. Se antoi aiheen sijoittaa valvontakamera taukohuoneeseen, ja pian tallentui 56-vuotias mies sirottelemassa työtovereidensa eväsleiville jotakin jauhetta. Ensin sitä pidettiin vitsinä, mutta kun jauhe paljastui raskasmetalliseokseksi ja lyijyasetaatiksi, hyvin myrkyllisiksi ja vaikeasti elimistössä todennettaviksi aineiksi, oli piru niin sanotusti merrassa. Kaksi viimeistä uhria viruu sairaalassa, toinen koomassa ja toinen munuaisensa vaurioittaneena dialyysissä.

Poliisin tutkimuksissa on miehen asunnosta löytynyt  elohopeaa, lyijyä ja kadmiumia, joita hän on käsitellyt. Poliisi epäilee miehen valmistaneen jo pidempään raskasmetalliyhdisteitä ja muita myrkyllisiä aineita. Mies kiistää häneen kohdistuvat epäilyt.

Työpaikalla näkymättömäksi luonnehdittu epäilty on työskennellyt firmassa lähes 40 vuotta, siis koko työikänsä. Hänet varmaankin on joskus palkittu kiitoksin ja kehuttu pitkästä työurasta. Hän on saattanut osallistua joidenkin myrkyttämiensä työkavereiden hautajaisiin ottaen osaa omaisten suruun. Sitten hän taas on jatkanut näkymättömänä työtään.

Joku suupaltti voi vuosikaudet myrkyttä työilmapiiriä, mutta vielä käsittämättömämpää on vuosikausia jatkunut oikean myrkyn kylväminen ja syöttäminen työkavereille. Ihminen on peräti omituinen konstruktio. Pahimmillaan salakavala, umpimielinen ja p…leen kademielinen.

Kun jonakin iltana katsomme tästä onnettomasta murhenäytelmästä saksalaisen tuotannon valmistaman televisiofilmin, silloin ehkä syvenee käsitys ”työmaan näkymättömästä” miehestä ja hänen motiiveistaan.

(829.)

Kesätauolle

 Seinäjoen uimahalli suljettiin viikko sitten henkilökunnan kesälomien vuoksi, joten piti perjantaina kesäkuun toiseksiviimeisenä päivänä käydä Vaasan pitkällä radalla uimassa perinteinen kolmen kilometrin testi. Kyseisen testin uin siellä vuosittain kahdesti – vuodenvaihteessa ja tähän aikaan. Eilen siihen oli viimeinen tilaisuus, sillä Vaasan halli meni seuraavana päivänä kesätauolle.

Uimahallien pitkät kesätauot tuntuvat käsittämättömiltä meistä kuntouimareista.Toki muutkin kuten vesijuoksijatkin jatkaisivat harrastustaan ilman taukoja samoin kuin lapsiperheet pulikoisivat lämpimässä vedessä. Tosiasia on, ettei kuntouinti avovedessä onnistu niin kuin hallissa. Meressä tai järvessä polskutellaan eikä niissä vesissä juuri kuntouida tai harrasteta vesijuoksua.

Kylmät, tuuliset ja sateiset olot eivät innosta avoveteen.  Niin, miksi uimahalli ei voisi palvella veronmaksajia samalla tavalla kuin Seinäjoen kaupunginkirjasto, joka oli juhannuksena avoinna. 

Uiminen viidenkymmenen metrin altaassa poikkeaa hieman uimisesta puolta lyhyemmässä altaassa. Pitkässä altaassa vauhti tuppaa ainakin aluksi hidastua huomaamatta pitkällä altaan suoralla. Pian meno vakiintuu. Sen sijaan lyhyessä altaassa uimaan tottuneen on helpottava huomata, että pitkässä altaassa matkaa laskiessa jäävät pois 25 ja 75 metrin käännökset. Niistä kun aiheutuu pidempää matkaa uidessa helposti laskuissa sekoamista.

Sön Vaasan uimahallin kahviossa tuhdin annoksen lohikeittoa, niin siinä sopassa oli kohtalaisen isoja lohenpalasia kermaisessa liemessä. Eipä sitten kuin kohti kotia.

Ennen Ylistaroa alkoi vaivata perinteinen raukeus. Vähitellen sehivuttautui väsymykseksi, Sivuikkunoita avaamalla ja sulkemalla pidin itseäni valppaana. Kotona purin uintidatan ja olin uinut  jokseenkin samoin kuin tammikuussa. Puolen vuoden uintikilometrejä on 150. Ne ovat koostuneet 50:stä 3 kilometrin suorituksesta.

Palaan altaaseen heinäkuun lopulla kun Seinäjoen halli avataan.Tarkoitukseni on käydä muutama kerta elo= ja syyskuussa kokeilemassa Tampereelle Kalevan uintikeskuksen yhteyteen valmistuvaa maauimalaa ja sen 50 metrin allasta, ja Kalevan uintikeskuksessa on samanmittainen sisäallas. Mansessa kun väkeä piisaa joka altaaseen.

Seinäjoellekun toivotaan silloin tällöin maauimalaa. Minä en sellaista kannata, mieluummin nykyisen altaan jatkamista viisikymmenmetriseksi. Maauimala on näillä leveysasteilla avoauton kaltainen: kauniina kesäpäivänä mukava lelu, muuna aikana joutava.

(828.)

Metallinen haju

Lidlissä kuulutus ilmoittaa, että kassa kolme avataan. Siirryn siihen jonoon. Edessäni on yksi asiakas ja taakseni tulee nuori mies jolla on kannettavanaan kaksi 18 Nobelaner-tölkkiä pahvilaatikon pohjalla. Tarjoan hänelle paikan edessäni.

Hän kiittelee ja sanoo hankkineensa olutta  palkitakseen itseään keittiöremontista. Sitten hän jatkaa, että vaimon kesäloma alkaa ylihuomenna, että siinä mielessä tarjousolut on paikallaan. Enemmänkin hänellä olisi ollut kerrottavaa,  mutta jono vaatii häntä etenemään. Kootessaan kassan ohittaneita  ostoksiaan hän jatkaa vielä, ettei hän juuri olutta juo.

Kotiin päästyään hän vie oluet kylmiöön ja kun hän palaa iltavuorosta, juo hän pari Nobelaneria ja mittailee katsellaan lähes valmista keittiöremonttia. Vaimo ja lapsi ovat sikeässä unessa. Mies menee nukkumaan ja nukahtaa saman tien.

Aamulla nainen näkee tiskipöydällä kaksi tyhjää oluttölkkiä. Huuhtelee ne, koska ei siedä oluen hajua ja laittaa tölkit tiskipöydän alle.

Palatessani Lidlistä pohdin, kuinka korkean mainostornin huipulle vaihdetaan kellonajat, jos liike lisää tai supistaa aukioloaan? Hoitaako sen palokunta tikasauton avulla, vai onko kaupungissa tuollaiseen  yrittäjää. Joka tapauksessa korkealle pitää nousta. 

Poikkean vielä kadun toiselle puolelle ja ostan mansikanmyyjältä litran mansikoita. Hänen korttipäätteestään loppuu paperi ja hän sanoo, että soittaa jollekin, joka tuo paperia. Koska kojun takana on pankkiautomaatti nostan siitä kaksikymmentä euroa ja maksan mansikat ja jatkan kotiin.

Joudun odottamaan valoissa vihreää ja huomaan tolppaan teipatun ja osittain repeytyneen lapun ja siinä tekstin, joka kertoo keräyksestä kodittomille koirille. Koska lapusta osa on repäisty, siitä ei selviä miten ja missä keräys toteutetaan ja kuka sen järjestää.

Seinäjoella en juuri koskaan näe kodittomia koiria. Vai viedäänkö sellaiset heti johonkin säilytykseen, ja jos niitä ei niitä haeta, ne julistetaan kodittomiksi, ja eläinystävät alkavat hoitaa niitä. Vai kerättäisiinkö täällä Pietarin kodittomille koirille koiranruokaa, leluja, hoitovälineiden ja muuta sellaista. Parempi se niin on, kuin että niitä alettaisiin tuoda tänne. Levittäisivät kaiken maailman tauteja. Toki humaania se olisi.

Sihautan yhden Noblanerin ja kaadan sen lasiin. Ohuen vaahtokerroksen alla kimmeltää kullankeltainen olut. Maistan ja haistan hieman metallisen aromin.

(827.)

Saksan Ihme, Deutsches Wunder

Putosi kuin hohtimet kaivoon.

Ennen jalkapallon MM-kisoja pidin Saksaa ja Brasiliaa mestarisuosikkeina. Se on enää 50-prosenttisesti mahdollista, koska Saksa putosi eilen alkukarsinnassa hävittyään Etelä-Korealle, jolle voitto oli merkityksetön. Sen sijaan Meksikolle Etelä-Korean voitto takasi jatkon. 

Saksalle nöyryytys eli karsiutuminen näin varhain on lähes maailmanloppu. Yhtä tylysti sen on viimeksi käynyt 84 vuotta sitten vuonna 1934 pudottuaan alkukarsinnassa.

Tänään torstaina kun vilkaisin mitä tahansa saksalaista lehteä hallitsi niitä sama aihe:

Deutschland raus! 

Pelasimme mukavuusalueella”, toteaa päävalmentaja Joachim Löw. 

Joka joukkue olisi pelannut mielellään meitä vastaa”, päättelee joku pelaaja. 

Saksan aiempi päävalmentaja Berti Vogts vaatii kovia seurauksia, joillekin pelaajille pitää jopa näyttää ovea. Hänen mukaansa joukkueen peli oli ylimielistä, ideatonta ja saamatonta. Olivatko sankarimme liian tyytyväisiä?

***

Mesksiko ottaa kaiken ilon irti ja suitsuttaa kiitosta Etelä-Korealle sen avustettua Meksiko jatkamaan pelejä. Meksikolainen lentoyhtiö tarjoaa 20 prosentin alennuksella lentoja Souliin. Niin sitä pitää.

***

Saksan viimeinen MM-ottelu tuli kalliiksi muutenkin kuin jalkapallomaineen kolhiintumisena. Työelämän kustannukset olivat keskiviikon iltapäivältä 130–200 miljoonaa euroa. Tällaiseen kuluerään päätyvät työnantajia lähellä olevan tutkimuslaitoksen, Institut der deutschen Wirtschaft eli IW:n ekonomistit laskelmissaan.

Peli alkoi keskiviikkona kello 16, jolloin 30 prosenttia työntekijöistä on töissä. Jos heistä joka toinen katsoi ottelua keskimäärin tunnin tekemättä sen jälkeen rästitöitä, saattoivat menetykset hipoa 200 miljoonaa euroa.

Ekonomisteilla on kuitenkin sen verran pelisilmää, että näkevät pelin katsomisen työpaikalla vahvistavan yhteenkuuluvuutta, joka taas voi vaikuttaa tuottavuuteen. ”Aina ei ole kyse vain rahasta, vaan myös tiimihengestä – ja silloin parasta on työkavereiden kanssa katsoa jännittävää futismatsia”, IW:n työmarkkinaekspertti Christoph Schröder sanoo.

(826.)

Ei millään pahalla, mutta…

Väärin valittu.

Niin voisi sanoa Turkin presidentiksi viisivuotiskaudelle valitusta Recep Tayyip Erdoganista. Maassa käytiin sunnuntaisten presidentinvaalien kanssa samaan aikaan parlamenttivaalit, joissa Erdoganin ”Oikeus ja kehitys” eli AKP sentään hävisi kahdeksan prosenttia, mutta säilytti mahtiasemansa islamistis-nationalistisen liittolaispuolueen MHP:n tuella. Näin Erdogan voi luottaa, että hän saa parlamentin enemmistön tuella läpi tarvittavat lait, joilla juurruttaa valtaansa.

Äänestivätkö turkkilaiset väärin, kun 52,5 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä Erdoganille, Turkin suosituimmalle poliitikolle – ja valitsivat hänet puolen kansan presidentiksi. Jos asukasluvultaan 80-miljoonaisen Turkin presidentti olisi valittu edes suurin piirtein demokratian pelisääntöjä noudattaen, jolloin myös opposition ääni olisi kuulunut, tulos olisi ehkä vaatinut toisen kierroksen.

Seuraavat viisi vuotta Erdogan ajaa Turkkia syvällisesti uskonnolliseksi ja nationalistiseksi yhden miehen yksinvallaksi. Se ei edes ole vaikeata, sillä hänen käytössään on presidentillinen ja parlamentaarinen koneisto. Sääli, sillä Turkki on joskus ollut maallinen ja Eurooppaan suuntautunut valtio. Nyt se romuttaa täyttä päätä demokratiaa kaventamalla oikeusvaltion periaatteita kuten sananvapautta ja toisinajattelevien suvaitsevaisuutta.

Erdogan ilmoitti, että hän haluaa kieltää vaaleissa ehdokkuuden niiltä, jotka ovat olleet pidätettyinä tai  vangittuina mielipiteidensä vuoksi. Se viesti osuu kurdivähemmistöön. Usein pidätykset tehdään ilman sen kummempia oikeustoimia ja kuulematta asianomaisia. Parin vuoden takaisen epäonnistuneen sotilaskaappauksen jäljiltä tyrmään pantiin 50 000 ihmistä.

Tällä kertaa vielä onnistui kurdimyönteisen HDP-puolueen puheenjohtajan vankilassa istuneen Selahattin Demirtaşin asettua ehdokkaaksi presidentinvaaleissa. Mutta ei enää, sillä hän ainakin varoitti Erdogania.

Näyttää siltä, että Turkin valtaeliitti raivaa vastustajat armotta sivuun. Nopein ja tehokkain keino on julistaa toisinajattelijat terrorismin tukijoiksi, eikä mitään todisteita tarvita. Maassa on tällä hetkellä 200 000 vankia ja Istanbulissa on Euroopan suurin vankila Silivri, jossa on yli 10 000 paikkaa, eikä se ole ainoa.

***

Turkkiin sopii itäsaksalaista perua oleva kevennys: Valtaeliitti julisti kansaa ilahduttaakseen kilpailun, jossa he saivat esittää maan politiikasta ja poliitikoista kärkevääkin arvostelua. Viestejä tuli ovista ja ikkunoista. Kansa oli innoissaan ja tyytyväinen kun se kerrankin pääsi arvostelemaan eliittiä ja maan yksinvaltaista politiikkaa.

Mutta riemua kesti vain hetken.

Kilpailun palkintojenjako veti ilmeet synkiksi: Ensimmäinen palkinto seitsemän vuotta kuritushuonetta,  toinen kolme vuotta vankeutta ja kolmannelle vuosi vankilaa.

(825.)

Onneksi (vain) urheilua

Tuttu ilmaisu urheilusta ja urheilijasta: ”Oli kuin maansa myynyt.”

Lauseen sisältöä ei sen kummemmin tarvitse selittää, sillä – onneksi – kyse on lähinnä urheilussa käytetystä lauseesta. Sen ilmaisuvoiman määrittelee käyttäjä ja vastuun ottaa kuuntelija.

Meneillään on aika, jolloin jalkapallo rynnii koteihimme päivittäin kolmen suoran televisioähetyksen voimalla MM-kisoista. Ei ole noita kisoja Tukholman jälkeen 1958 käyty näin lähellä. Pietariin Seinäjoelta tulee jonkin verran pidemmästi kuin Turun kautta Tukholmaan, jonne matkaa on noin 600 kilometriä.

Otteluja seuratessa ei voi välttyä havainnolta, jonka mukaan joku näyttää ”maansa myyneeltä”. Usein sillä kuvaillaan niukan tappion kärsineiden pelaajien tunteita kimakan loppuvihellyksen ujeltaessa. Pettymyksen ankaruutta lisää se, jos joukkueessa on pelannut joku tähtipelaaja, kuten vaikkapa maailman parhaaksi luonnehdittu Lionel Messi. Taannoinen valokuva, jossa Messi poistuu stadionilta Kroatian peitottua Argentiinan, kertoo enemmän kuin selostaja Mertaranta tuhannella sanalla.

Television ääressä voi vain todeta, että kyse on – onneksi – vain urheilusta. Ja kymmenien miljoonien eurojen urheilijasta.

Epäterveen urheiluhengen iskut koki Ruotsin Jimmy Durmaz, 29. Hänen taklauksestaan Saksa sai pelin lopussa vapaapotkun, josta tuli Saksan voittomaali.

Durmaz on syntynyt Ruotsissa Syyrian ortodoksiseen perheeseen, perhe on muuttanut Ruotsiin Kaakkois-Turkista. Siinä aineksia sosiaalisen median kammottaville vihaposteille, joita Durmaz`lle kasaantui hetkessä tuhansia. Ja kun kansa pääsee tuomitsemaan, niin siinä ei säästellä sanoja eikä uhkauksia. Durmaz`lle ilmaantui nopeasti nimekkäitä puolustajia ja ensimmäisten joukossa oman maajoukkueen pelaajat. Hän itse sanoi edustavansa ylpeänä maataan.

Aina kun seuraan televisiosta jalkapalloa ja muita joukkuepelejä valkenee se seikka, että kyse on koko joukkueesta: se onnistuu tai epäonnistuu – yhdessä. Niin se on Lauri Markkasen Chicago Bullsissakin.

Timo Jutila sanoi vuoden 1995 jääkiekon MM-kisojen voittolämärinsä jälkeen, että se oli koko joukkueen ansiota!

***

Mahdetaanko Saimaan rannalta huvilatontin ulkomaalaiselle myynyttä luonnehtia urheiluun liittyen, että olo on kuin maansa myyneellä?

(824.)