Lähes päivittäin poikkean maailman suurimmassa halpaketjumyymälässä eli Lidlissä. Myymälöitä tällä saksalaisella jätillä on yli 10 000 ja työntekijöitä 136 000 ja liikevaihtoa se tekee noin 38 miljardia euroa.
Toisen saksalaisen liikejätin ohitan harva se päivä Tuottajantiellä. Tosin keraakaan en Würthissa ole poikennut. Se johtuu siitä, että liikkeen tuotteet eivät sovi tällaiselle, minun kaltaiselleni, jolla on peukalo keskellä kämmentä.
Muistan nähneeni ensimmäisen kerran Würthin vaakunamaisen, punaisen liikemerkin joskus 70-luvulla tien varressa vähän ennen Helsinkiä. Logoon on tyylitelty ruuvi, joilla Adolf Würth aloitti liiketoiminnan kahden kumppaninsa kanssa vuonna 1945 Künzelsaussa Stuttgartin pohjoispuolella. Yrityksen johtoon astui poika Reinhold 19-vuotiaana kun Adolf kuoli 1953. Poika oli ehtinyt hankkia kirjekurssilla myymäläapulaisen koulutuksen.
Würth on alansa markkinajohtaja. Sen 73 000 työntekijää teki viime vuonna noin 12 miljardin liikevaihdon. Reinhold, 82, ja vaimonsa Carmen, 80, ovat edelleen mukana yrityksen toiminnassa, joskin tahtia hiljentäen. Rouva on kuvannut rooliaan yrityksessä niin, että siihen kuuluu kaikki paisti ruuvien myyminen. Tittelikseen hän sanoo kotirouva, Hausfrau. Perheen kolmesta lapsesta yksi, Markus, 52, on kehitysvammainen. Niinpä Carmen Würth on omistautunut tekemään vapaaehtoista työtä kehitysvammaisten hyväksi. Tyttäret ovat mukana liiketoiminnassa.
Yrityksen johtoajatus kuuluu ”Kasvu ilman voittoa on turmiollista”. Sen Reinhold oppi 60-luvun alussa saatuaan paikallispankilta 10 000 Dmk lainan ja johtajalta evästyksen, että jos kerrankin ylität tilisi, suljen sen. Se olisi ollut katastrofi, hän muistelee.
Jos Würth näkyy laajasti liike-elämässä, näkyy se myös monella tavalla Saksan kulttuuri- ja taide-elämässä. Yritys omistaa 17 000 taideteosta, jotka on sijoitettu 14:ään sen omaan kokoelmaan. Taidekokoelma on osoittautunut hyväksi markkinointivälineeksi. Mainittakoon vain että kokoelmaan kuuluu sellainen ainoalaatuisuus kuin Hans Holbeinin Madonna, jonka taiteilija on luonut 1526–28. Sen rahallinen arvo on mittaamaton. Taulu on esillä Stuttgartin taidemuseossa.
Toinen huomiota herättävä luomus on 60 miljoonaa euroa maksanut kulttuuri- ja kongressikeskus Künzlsaussa. Rakennuksen on suunnitellut yksi tämän hetken johtava arkkitehti David Chipperfield.
Seuraavan kerran kun pyöräilen Tuottajantiellä Würthin liiketalon ohitse, teen mielessäni kunniaa Reinholdille ja Carmenille. Kunnioitustani lisää se, kun Reinhold alkuaikoina liikematkoilla liikkuessaan sammutti alamäissä autonsa säästääkseen bensiinissä 50 silloista pfenningiä. Sen lisäksi hänen säästäväisyysintonsa ei siedä valojen polttamista turhaan. Ne hän tapaa sammuttaa.
Pohjalta olemme lähteneet, pariskunta tiivistää.
***
Teksti on syntynyt Frankfurter Allgemeine Zeitungissa (Faznet) 18.7. olleen Carmen Würthin 80-vuotissyntymäpäiväjutun perusteella.
(709.)