Kovaääninen kertoo suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: Kapteeni Rinne toivottaa viihtyisää matkaa. Laiva irtoaa laiturista ja se tuntuu aina juhlalliselta. Vasemmalla puolella hiilikasa ja Vaasan siluetti etääntyy. Uumajaan saavutaan paikallista aikaa kello 12.30.
Edellisestä Uumajan-matkasta on pitkä aika, ja laiva, jolla sen tein oli RG- varustamon matkustajia ja rahtia kuljettava alus. Glamouria siinä laivassa ei ollut. Sisään mentiin ja ulos tultiin autokannen kautta. Kahvion pitkältä tiskiltä koottu aamiainen maksoi seitsemisen euroa, ja kyllä se kustannuksia vastasi. Ilmainen santsikuppikahvia kuului tarjoukseen. Matkustajat ja rekkakuskit nuokkuvat parhaat päivänsä nähneen pienen kahvion tai messin penkeillä.
Matkan alkuvaiheessa vallitseva kieli on suomi. Tosin autokannella parkkeerausta ohjannut vihreähaalarinen mies neuvoi meitä ruotsiksi lähimmälle ylösjohtaville portaille ja hissille.
Laivamme ei vedä vertoja kerrostalonkokoisille ruotsinlaivoille,, mutta ne kuljettavat ihan toisenlaiset määrät matkustajia ja autoja kuin Vaasaexpress (Wasaexpress), eikä sillä ei tunneta taxfriitä kuten noilla Tukholmaan ja Tallinnaan porhaltavilla merenkyntäjillä.
Useita vuosikymmeniä sitten osallistuin tarkkuusheittokisaan paluumatkalla Uumajasta Vaasaan ja sain tarvittavan määrän palloja sankoon. Siitä minut palkittiin Koskenkorvan taskumatilla.
Tämän matkan (perimmäinen) tarkoitus on vielä selkiytymättä. Mutta tarvitseeko jokainen matka tarkoituksensa? Ei, vastaan. Oikeastaan matka jo sinänsä on tarkoitus, laajasti ottaen. Viivymme Uumajassa yön mielenkiintoisen nimisessä U&ME -hotellissa Storgatanilla keskellä kaupunkia. Huomaan Uumajan karttaa silmäillessäni, että hotellimme lähellä on kitaramuseo, Guitars The Museum. Muutama vuosi sitten siitä kertoivat suomalaiset lehdet, kun Uumajasta tuli Euroopan kulttuurikaupunki. Siellä voisi käydä, kitara kun on hieno soitin, ja erityisen hienosti se soi kun sitä käsittelee Esa Pulliainen.
Nyt keulasalongissa istuessamme joudumme kuuntelemaan duoa, jonka soitto kuulostaa rämpyttämiseltä. Onneksi ulkona alkaa kirkastua.
Laivan pieni myymälä tarjoaa kaikkea, mitä merimatkalla tulee hankkia: tupakkaa, vaateita, leluja, deodorantteja, kosmetiikkaa ja tietysti alkoholia. Palatessa voisi ostaa ruotsalaista näkkileipää ja Maalahden limppua, muut viljatuotteet kuten Napuen tai Koskuen Ginin voin hankkia kotipuolessa. Hinnat ovat samoja kuin maissa.
Paluumatkaa ajatellen herää epäilys, voiko huomenna lauantaina laivan lähdettyä iltakuudelta eli seitsemältä Suomen aikaa ostaa vielä alkoholia, sillä Alkot Suomessa sulkevat lauantaina kuudelta. Käyn selvittämässä asiaa, ja rouva myymälässä sanoo, että kauppaa käydään koko matka ajan.
Tämä oli hyvä tietää, etteivät alkoholin myyntirajoitukset ole tarkoitettu rikottaviksi. Raittiutta säätelevät enimmäkseen tiukat määräykset
Kuvan tuoli vaikuttaa oikein sopivalta kirjastoon. Sellainen istuin löytyy Uumajan upeasta kaupunginkirjastosta.Var så god och sitt ner…
Näkymä hotellista Umeåälv-joelle.
(699.)
.