Kuiva lautaseinä imee ahnaasti lahonsuojaa ja sen haju jää joksikin aikaa seinän vierelle väreilemään. Miehet kasaavat metallitellingit ja kokoavat tyhjät purkit, pensselit, telat ja muut työkalut. Joku läimäyttää peräkärryn kannen kiinni, ja kaiku kuljettaa ääntä pitkin maisemaa. Pultti hoputtaa tyhjentämään loput olutpullot, ettei juomatonta kaljaa tarvitse kuskata takaisin kaupunkiin.
Yhdistyksen mökkitalkoiden järjestelyistä on tullut työläs rituaali, osallistujia kun on aina vain vaikeampi saada mukaan. Parhaimmillaan sinne mentiin vähintään kahdella autolla ja viivyttiin yön yli. Saunottiin ja uintiin. Nyt mennään aamulla Pultin autolla ja tullaan hyvissä ajoin iltapäivällä takaisin. Sopivan ajankohdan järjestäminen tuottaa vaikeuksia, ja lopulta sen päättää Pultti joksikin lauantaiaamuksi. Kerrasta toiseen sama innoton sakki lähtee velvollisuudesta pikemminkin Pulttia kuin yhteisen mökin kunnostamista kohtaan.
Töitä mökillä on aina vain vähemmän. Se kuuluu kunnan jätevesiverkkoon ja sinne on vedetty sähkö. Talkoilla pyritään pitämään yllä kituliasta yhteishenkeä.
Miehet ovat jo tovin toimettomina odotelleet lähtöä, joka alkaa siitä, kun Pultti harjaa valamansa kuularingin puhtaaksi, tekee verryttelyliikkeitä ja työntää muutaman kerran neljän kilon kuulaa. Tuloksia, jotka heikkenevät vuosi toisensa jälkeen, hän ei ole enää aikoihin kirjannut mökkipäiväkirjaan.
Ulkoilman, rasituksen ja oluen punoittamat miehet keräävät tyhjät oluttölkit, kun kantautuu lähestyvän auton ääni. Tulee poliisiauto. Miehet vaikenevat hetkeksi.
”Mitä se tänne tulee”, Kauppi ihmettelee.
”Eksynyt”, Lehto sanoo.
”Meillä asiat on kunnossa, ei olla edes ongittu ilman lupaa”, Kauppi toteaa.
Autosta tulee kaksi virkapukuista poliisia, nainen ja mies. Nainen on Repo ja pidempi kuin mies, joka on Konstig.
”Konrad Pulttia haemme”, Repo sanoo eikä Konstigkaan tunnista Pulttia.
”Mitä, mitä nyt”, Pultti ähisee ilmeettömänä. Repo sanoo, että tällainen on toimeksianto ja liuuttaa sivuoven auki. Pultti on kompastua noustessaan autoon.
”Kuinka me täältä päästään takaisin”, Lehto huutaa ja poliisiauton tummennettujen ikkunoiden takaa kuuluu Pultin kehotus, että hänen autollaan.
”Ei onnistu, on jo sen verran promilleja”, Kauppi hihkaisee. Poliisiauto häipyy, ja miehet pohtivat, miksi Pultti haettiin.
”Jotakin vakavaa, ei kai tähän aikaan lauantaina muuten tulla”, Peltonen sanoo ja yrittää keventää, että epäiltäisiinkö Palmen murhasta vai onko partio lähtenyt valtion bensalla kuhertelemaan?
Poliisiauton päästyä päätielle Konstig kysyy Pultilta hirvikivääriä.
”Luvallinen ja kotona”, Pultti mutisee ja muistikuva edellisillasta alkaa koostua pala palalta soittoon naapurille ja uhkaukseen ampua naapurin koira, ellei se lakkaa haukkumasta ja naapuri lopeta omalta puoleltaan ohentamasta tonttien rajalla kasvavaa kuusiaitaa.
”Ajetaan sitä kautta ja otetaan ase valtiolle”, Konstig sanoo ja lisää, että ainakin toistaiseksi.
Avainnippu helähtää Pultin taskussa ja hän hermostuu, etteivät miehet pääsee pois eivätkä mökkiin kun hänellä on avaimet. Pultti kysyy, meneekö tässä kauankin?
”Menee”, tokaisee ratissa istuva Repo, ”kuulustelut ja paperihommat ja jos tulee vielä jokin lähtö.”
”Täytyisi miesten päästä pois”, Pultti mutisee ja katselee apeana suu auki maisemaa.
”Pyytäkää joku tuttu asialle, ja on noita takseja”, Konstig huomauttaa virallisesti ja lisää, että voihan siellä yöpyä, ja aamulla kaikki ovat ajokunnossa.
”Kyllä tällä ilmalla ulkona tarkenee odotella”, Lehto sanoo ja Peltonen toistaa, ettei ilmasta ole valittamista.
”Olisi kuitenkin jokin käsitys, kauanko täällä odottelemme…ilman evästä.”
Kauppi jahkailee ja ihmettelee, että mitä se Pultti niin tärisi, ettei huomannut jättää meille edes avaimia.
”Oliko ensimmäinen kerta, kun virkavalta haki, ja kuka hyvänsä lain kouraa hätkähtää”, Peltonen järkeilee ja ihmettelee, ettei Pultti kysynyt, miksi häntä tultiin hakemaan.
Kauppi Sanoo, ettei poliisi lauantaina iltapäivällä lähde ketään hakemaan ihan löysin perustein toiselta puolen maakuntaa.
”Aivan sama minkä takia, mutta kun tänne tultiin talkoisiin eikä odottelemaan. On vielä saunailtakin”, Kauppi jahkaa. Peltonen huomauttaa, että poikamies ehtii saunoa koska vain.
”Kyllä minuakin selänpesuvuoro odottaa siinä kuin ukkomiehiä”, Kauppi ärähtää.
Peltonen sanoo sovittelevasti, että kyllä Pultti tavalla tai toisella ennen pitkää meidät tulee hakemaan pois.
Kuoppaista mökkitietä lähestyy äänettömästi henkilöauto. Miehet valpastuvat.
”Nainen…Pultin vaimo, Armi”, Lehto tunnistaa kuljettajan
Rouva Pultti pysäköi miehensä Škodan viereen. Miehet seuraavat uteliaina, kun rouva nousee autosta, tervehtii ja aloittaa hätääntyneenä:
”Palasin Oriveden opistolta kirjoittajakoulutuksen lähijaksolta ja kotona huomasin, että hirvensarvien päältä puuttuu yksi pyssy”, hän sanoo hengästyneenä, ”enkä ole saanut Konradiin yhteyttä ja lähdin tänne, kun hän viikolla puhui yhdistyksen mökkitalkoista. Auto täällä ainakin on…”
Peltonen ilmoittaa rouvalle lyhyesti, että poliisi haki pari tuntia sitten Konradin, syytä ei sanottu.
”Voi herran tähden, mitä nyt oikein on tapahtunut? Ei kai se sillä pyssyllä ole täällä…”, rouva järkyttyy ja ottaa tukea autosta.
”Ei täällä asetta kenelläkään ole ollut”, Lehto sanoo.
”Voi jumalan tähden, onko meille sitten joku mennyt omin luvin ja vienyt pyssyn. Ne kai kelpaavat varkaille.”
”Siitä on parasta ilmoittaa poliisille, jos kerran varkautta epäilette. Saattoi ne poliisit sen takia hakea Konradin”, Peltonen päättelee.
”Pelkään niin, ettei sille miehelle vain ole mitään sattunut tai tehty mitään pahaa. Ikääkin jo on eikä sen hoksottimet enää ole parhaimmillaan.”
Peltonen kehottaa rouvaa heti kotiin päästyä soittamaan poliisille, ja samassa Kauppi kysyy, että päästäisiinkö rouvan kyydissä kaupunkiin.
Kauppi ja Peltonen menevät takapenkille, Lehto eteen. Hän tuntee entuudestaan Pultin vaimon.
Rouva päivittelee ja veivaa miehensä kohtalolla eikä pääse asiassa alkua pidemmälle. Lehto sanoo, että kaupungissa asiat selviävät.
”Turha niitä on ilman faktoja vatvoa. Niin se on parasta.”
”On tämä mennyt mallilleen, kun ei oma kotikaan ole turvallinen”, rouvan ääni murtuu.
Kauppi kysyy yllättäen, että aikooko rouva kirjoittaa kirjan, kun osallistuu kirjoittajakoulutukseen.
”Tässä sitä aihetta olisi: mies pidätetään ja ase varastetaaan…”, Kauppi ehdottaa tohkeissaan dekkaria.
Olisihan siinä aihetta, mutta ensin minun pitää rauhoittua ja koota itseni ja toivoa, ettei Konrad ole suistunut pahoille teille”, rouva perustelee ja lisää, että hänen tarkoituksensa on kirjoittaa runokirja.
”Runoja on kertynyt kirjoituspöydän laatikkoon vaikka kuinka”, hän sanoo jo hieman helpottuneena.
Peltonen pelkää, että Lehto höveliäänä pyytää rouvaa lausumaan jonkun kirjoittamansa runon, mutta ajaminen ja miehensä kohtalo vievät hänen huomionsa.
Miehet jäävät kyydistä ja rouva jatkaa poliisiasemalle. Odotustilassa istuu Konrad, joka säpsähtää kun sisään tulee vaimo:
”Onko se jo kuullut, mitä on tapahtunut”, hän ajattelee ja koettaa ryhdistäytyä, mutta paniikki nujertaa aikeen: ”Ettei tästä vain kehity mitään isompaa…”
Armi huokaisee ja aloittaa: ”Jonkun meille on täytynyt omin luvin mennä ja viedä se pyssy, Ei sieltä itsestään ole kadonnut… siksikö sinutkin tänne on haettu?”
”Tavallaan”, Konrad saa sanottua ja jatkaa poissaolevana, että asia alkaa olla järjestyksessä ja voimme lähteä.
”Oliko poliisilla tapahtumista jotain uutta tietoa?”, Armi kysyy helpottuneena.
”Asia on sillä tavoin kesken, ettei siitä saa puhua”, Konrad toteaa lyhyesti, ja he ajavat kotiin. Armi on ottanut mukaansa Orivedeltä lähtiessään kaksi kahvilla tarjottua Domino-keksiä, jotka hän antaa naapurin koiralle, joka tulee kuusiaidan alitse Pultin pihaan kuultuaan auton ovien käyvän.
(1000.)
Aloitin näiden blogien kirjoittelun maaliskuussa 2012 kun osallistuin Rajalta rajalle -hiihtoon eli itärajalta Tornioon, 440 kilometriä. Tämä kirjaus eli yritys novelliksi on tuhannes, ja se on täyttä fiktiota. Silloin tällöin on hyvä laittaa mielikuvitus tuottamaan tällaista sisältöä. Kirjoitustahti on ollut kaksi, kolme blogia viikossa. Tässä tilanteessa on tapana kiittää lukijoita palautteesta – ja jättää kertomatta, että sitä on tullut vähän.
