Reissu tehty ja paluumatka kohti kotimaisemia bussilla jo hyvällä mallilla. Munchenissä Franz Josef Straussin kentällä ehdin ennen koneen lähtöä Helsinkiin vilkaista, että PS Kemi johti SJK:ta vastaan 1-0. Jaa-A, ettei vaan tulisi köniin. Suljin puhelimen ja kävelin koneeseen.
Laskeuduttuamme Helsingissä avasin ensi töikseni Samsungin ja näin teksti-tv:stä, että SJK oli voittanut 3-1. Tässä voi tulla vielä ihan mitä vain, kullasta alkaen.
Laitan tuohon aamulla ottamani valokuvan Hunawihrissä, kun saksalaisäiti palasi kolmen lapsensa kanssa leipäkaupasta, ja pienin kantaa melkein mittaisiaan patonkeja. Vaihdoimme muutaman sanan ja pyysin luvan kuvata lapsia. Hän ihmetteli, että täällä joku on saksan taitoani. Sanoin sen juontuvan hamoilta kouluvuosiltani ja siitä, että olen suomalainen.
Kielten osaamisesta puheen ollen mieleeni tulee juttu, kuinka merimies sanoo osaavansa lähes kaikkia muita kieliä paitsi hepreaa. Joku pyytää häntä sanomaan pari lausetta italiaa. Siihen merimies, että se italia on minulle hepreaa!