Tuttu tie

En tiedä, montako kertaa olen pyöräillyt jompaankumpaan suuntaan Seinäjoki–Nurmo–Lapua–Kitinoja–Seinäjoki-lenkin. Joka tapauksessa kiersin sen taas elokuun viimeisenä päivänä. Aurinko ei ennusteista huolimatta näyttäytynyt, mutta pitkähihaisessa ja –punttisissa tarkeni hyvin.

Lapualle päästyäni tuppaa aina käymään niin, että joudun kysymään keskustassa tietä Simpsiölle. Nyt ohjeen antoi kolmen naisen ryhmän se nainen, joka liikkui rollaattorilla. Simpsiölle nouseminen vaati tälläkin kertaa kunnon ponnistelun, mutta aina se menee sujuvammin. Nousulla on korkeutta merenpinnasta 110 metriä. Nousun jälkeen seuraa lasku.

Simpsiön hyppyrimäki odottaa talvea ja lunta ja  Suomen mäkihypyn nousua. Innostuin ajatuksesta, joka on kypsynyt näillä maakuntalenkeillä: Ylistaron Kainastolla hyppyrin vauhtitorni näkyy valtatielle. Hyppyri on myös Seinäjoen Joupiskalla ja sellainen on myös Vöyrillä. Ei muuta kuin järjestämään Lakeuden mäkiviikko Saksan-Itävallan mäkiviikon malliin.

***

Tällä lenkillä kiinnitän huomioni Kakuliskepin tienviittaan ja  juhlavalta kuulostavaan ja näyttävään tienviittaan: Jääkärintie 27 ja siinä olevaan tunnukseen. Sen syntyhistoria on kiehtonut.  Tänään kotona etsin kyseisen tien varren talon asukkaiden nimen ja puhelinnumeron ja soitin. Arvi Malkamäki kertoo tien nimen ja sen syntyvaiheet. Jääkärintien paikaksi aiottiin alkujaan Ylistaroa, mutta viitisentoista vuotta sitten opettaja Sakari Saari pani töpinäksi ja tie kulkee nykyistä uraa.

Ja tuo numero 27 on ensimmäisen jääkäripataljoonan tunnusnumero. Nykyisen isännän Arvi Malkamäen paapan veli, lääkäri Jussi Malkamäki oli jääkärivärväri. Arvi kertoo tapauksen, kun santarmit tulivat taloon vangitakseen Jussia tämän syödessä keittiön pöydän ääressä. Santarmit kysyivät, onko Jussi kotona, johon Jussi, että on se tuolla perähuoneessa, jonne santarmit säntäsivät ja Jussi ampaisi ikkunasta pakosalle.

Malkamäestä on oltu näkyvästi mukana maan, kirkon ja körttiläisyyden asialla.

Seuraavalla kerralla en enää aja Jääkäritie 27 ohitse. Poikkean taloon ja käyn siinä vähän matkan päässä muistokivellä, joka kertoo runsaan100 vuoden takaisista maamme vaiheista.

Hyvä lenkki, kilometrejä reilut 65 ja aikamatka pitkin Jääkäritie 27:ää.

(721.)

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *