Tummeli on nätti sana. Se kuulostaa melkein ammuulta.
Tummelilla on rasvattu lehmien utareet silloin, kun lypsäminen tapahtui käsipelillä. En ole viime aikoina seurannut, kuinka maidon tie navetasta kulkee lähikauppaan ja vieläkö Tummelia käytetään. Sille on kuitenkin keksitty uusia käyttötapoja.
Joskus Suomessa peukalokyydillä liikkunut saksalainen nuoripari odotteli kesäisenä aamuyönä maitolavan vieressä autoa, joka olisi ottanut kyytiin. Hiljaista oli. Mies huomasi maitolavalla purkin Tummelia, jonka meijerin maitoauto oli tuonut. Mies avasi empien purkin ja sanoi tyttöystävälleen: Frischkäse [tuorejuustoa]!
Muutaman varovaisen maistiaisen jälkeen purkin sisältö alkoi huveta. Reissulta pariskunta kirjoitti kotiväelle Saksaan ja kertoi, kuinka ystävällisessä Suomessa huolehditaan jopa syrjäisille maitolavoille tuorejuustoa. Mainitsivat herkun nimenkin.
Kun isäntä tai emäntä on ennen aamulypsyä hakenut maitolavalta Tummelipurkin, on siinä ihmetelty kun purkki on vajaa!
Tummelia muuten on meillä mukana. Se on osoittautunut tehokkaaksi voiteeksi kuin sininen Rexi pakkaskelillä. Täällä se elvyttää liikaa aurinkoa saanutta ihoa. Minun pottunenä eli klyyvari alkoi punoittaa ja näyttää humoristiselta. Ei muuta kuin kouran pohjalle Tummelia ja nenä kiiltäväksi. Jo nyt voin vakuuttaa, että hajuton ja mauton Tummeli on ihmeaine, vieläpä hellävarainen. Sen ansiosta nenäni ulkopinta on normalisoitunut, samoin vatsanahka.
Olisi mukava kuulla siltä saksalaiselta pariskunnalta, joka suviyössä nautti Tummelia tuorejuustona, että millaisen makuelämyksen se jätti vai vaikuttiko se enemmän vatsalaukun ja suolen toimintaan?
***
Torstai alkoi kolmen kilometrin aamu-uinnilla hotellin siinä uima-altaassa, joka on 50 metriä pitkä. Hieman menoa haittasi se, kun allasta puhdistettiin jollakin imurilla ja jonka imuletkun ali piti mennen ja tullen sukeltaa. Huoltomiehet saivat hommansa hoidettua samoihin aikoihin kuin minä uintini. On siihen altaaseen nyt auringonpalvojien huoletonta molskahtaa kun vesi loiskuaa puhtaana.
Aamu-uinnilla oli muuan toinenkin kauhoja. Hän näytti japanilaiselta. Ajattelin, että jos satumme nousemaan yhtä aikaa altaasta, niin kysyn häneltä: How many laps? Eli paljonko tuli uitua? Japanilainen lopetti kuitenkin paljon ennen minua.
How many laps -kysymyksen esitti minulle tiistaina noustuani altaasta vanhempi ukko ja vahvalla jenkkiaksentilla. Näin sitä oppii huomaamatta harrastuksen ansiosta small talkia.
(889.)