Yhdysvaltojen uusi, 45. presidentti Dolnald Trump lupasi näyttää sadan päivän kuluessa – karrikoiden sanoen – mistä kana pissii. Kun sata päivää umpeutuu, eletään huhtikuun loppua. Toivottavasti Amerikan suunta on silloin valmis ja tie nousuun hyvällä alulla.
Minulle nuo sata päivää ovat siinä mielessä toivoa täynnä, että täällä meillä olisi kunnolla lunta. Kävin tänään kiertämässä Joupiskan latua 24,9 kilometrin verran eli kahdeksan kierrosta. Rata on perustettu tukevasti säilölumelle, muta joissain paikoissa lumen alta kumottaa tummasti ja latukin on kuin jäinen soiro. Ja sitten siinä, missä lasketaan amerikalaiselle jalkapallostadionille, vauhti kiihtyy huimaksi.
Nöyränä, vai olenko peräti nöyryytety veronmaksaja, ilahduin taas tänään tiistaina Seinäjoen liikuntatoimen huolehtimasta ladusta. Meitä menijöiä mahtui ase selässä lykkivästä ampumahiihtäjästä uljaasti luistelevaan pikamenijään, puntit lepattaen lipsuvilla suksilla etenevästä skineillä suihkivaan eläkeläiseen.
Presidentillinen Amerikan sadan päivän lupaus ei ole mikään vitsi, vaikka Trump sen esitti. Sanonta juontaa 84 vuoden takaa eli vuodelta 1933, jolloin Franklin Roosvelt lupasi virkaan astuesssaan panna maan asiat kuntoon. Ne kun oli edeltäjä Herbert Hoover tyrinyt. Roosvelt lupasi työtä, säästöille turvaa, lisätä hyvinvointia, helpottaa sairaiden ja vanhusten oloa, sekä panna teollisuus ja maanviljely kukoistamaan. Maata jäyti Great Depression, iso lama.
Ei siis mitään uutta auringon alla. Sata ensimmäistä päivää on sopiva jakso kosia ja älytää kansalaisia ja pitää yhteisymmärrystä yllä. Sinä aikana voi huoleti lupailla uudistuksia eikä niiden perään juuri sen jälkeen kysellä. Ajoitus on tärkeä.
Kunpa joku Seinäjoen kunnallisvaaliehdokkaista (N.N.) tohtisi edes luvata lunta sadan seuraavan päivän aikana. Ellei Joupiskalle tai Tanelinrannan radalle, niin ainakin tuohon Linnanpuiston futiskentälle, että Väiski saisi perinteisen tuhat kierrosta täyteen. Kierroksia tällä ikiliikkujalla on jo yli kuusisataa.
(661.)