Ainoa haitta radion kuuntelusta korvanapeilla pyöräillessä on se, kun joutuu yllättäen kysymään neuvoa vastaantulevalta jalankulkijalta: ”Mahtaako tätä tietä päästä…?” Ennen kuin vastaajan puheesta pääsee jyvälle, soi korvissa vielä vaikkapa Muistojen bulevardin tai Faunin iltapäivän kappale. Ei auta kuin riipiä kuulokkeet korvilta ja pyytää tiedonantajaa toistamaan neuvo.
Sen jälkeen menee oma aikansa kun pikkulillin pään kokoiset napit saa takaisin korville. Sinänsä radion kuuntelu ja polkupyöräily menettelevät, eikä niiden yhteensovittaminen ainakaan minulle ole aiheuttanut vaaratilanteita. Oikeastaan päinvastoin. Radio vaimentaa takaa lähestyvän liikenteen jylyä ja pauhua, eikä huomaa, kuinka iso jumbo sieltä ohittaa. Yksi pyöräilijää eniten ärsyttävä ääni syntyy siitä, kun ohittava auto siirtyy keskikaistan tärinäraidalle. Se on yhtä aikaa uhkaavaa ja varoittavaa jytinää, ja aina yhtä pirullista kuultavaa.
Pyörälenkeillä moni radio-ohjelma on tullut tutuksi. Tuntuu jopa pieneltä juhlahetkeltä kun kaupunki jää taakse ja radiosta alkaa Muistojen bulevardi. Se on asiallinen musiikkiohjelma, jonka soitettavat kappaleet – eivät biisit – on harkitusti valittu eikä turha juontaminen häiritse. Ohjelmassa on sopivasti kotimaista ja ulkomaista musiikkia. Voisin jopa jonkin lauantaina ohjelmassa soitetun kappaleen paikallistaa kohtaan, jossa sen olen kuullut.
Kalle Haatasen ohjelman nimeä en muista, mutta se on jättänyt vaikutuksensa. Viime lauantaina hän keskusteli jonkun filosofin kanssa ja siinä älyllisistä asioista kaksi tietävää henkilöä puhuivat samalla kertaa kevyesti, pinnallisteta ja syvällisesti. Joskus hieman vierastin Haatasen ryntäilevää tyyliä, mutta nyt kun minusta on tullut ohjelman vakikuuntelija, pidän tapaa hyvänä, jopa ohjelman tavaramerkkinä.
Diktaattoreita esittelevän 12-osaisesta sarjasta ensimmäisen osan kuulin joskus alkukesästä jossakin Luopajärvellä. En ole sen kummemmin perehtynyt ohjelman tekijöihin ja siihen, onko kyse uusinnasta. Kahden eri diktaattorin tarinat kuultuani kävi selväksi: Diktaattoreilla on oma prototyyppinsä, sillä niin ne ovat kuin veljet keskenään, ja kaikkia yhdistää vainoharhojen lisäksi vallan- ja verenhimo.
Ohjelman esiteltävät diktaattorit on luonnehdittu oivallisesti, kuuntelijaa kiinnostavasti ja noudattaen periaatetta: nimi on enne tai päinvastoin:
Suuri ruorimies Mao Zedong, Elokuvan nero Kim Jong-il, Hullu Koira Muammar Gaddafi, 13. apostoli Jean-Bedel Bokassa, Big Daddy Idi Amin, VooDoo Francois Duvalier, Tasavallan ensimmäinen journalisti Rafael Trujille, Eversti takakontti Alfredo Strossener, Musso italiaano Benito Mussolini, Karpaattien nero Nicolae Ceausescu ja Suuri opettaja Enver Hoxha.
***
Pentti Heikkilä on tavoittanut Paukanevalla 3.syyskuuta ottamaansa valokuvaan luonnon hiljaisuutta.
(722.)