Oliko talvi tässä?
Se ajatus tuli mieleeni kun hiihtelin nuoskaista latua ja tekojärven penkalla polki ohutrenkaisella pyörällä Väiski kävelysauvat tarakalla. Huusin Väiskille, että oletko jo hylännyt sukset?
En kuullut mitä Väiski vastasi kun korvillani olivat kuulokkeet ja radiosta tuli Klassista kahteen.
Arvasin, että mies oli menossa Kyrkösvuorelle tarkistamaan, ovatko kyyt jo heränneet ja lähteneet liikkeelle. Sanoin, että laita sähköpostiin kuvia ja tietoa, jos käärmeet antavat elonmerkkejä. Näin hän on toiminut aiempina keväinä. Väiski parkkeerasi pyöränsä ja lähti jalkaisin nousemaan Kyrkösvuorelle. Jatkoin hiihtoa hyvin luistavilla optigripeillä eli Yokoilla pitkin tekojärven rantoja aikomuksen kiertää järvi.
Lenkki 15 kilometriä tuli tehtyä, enkä sitten muita nähnyt kuin Väiskin alkukilometreillä. Suksi luisti jokseenkin hyvin, pidosta en osaa sanoa mitään, kun ainoa nousu oli se kun noin kahdeksan kilometrin kohdalla nousin jäältä penkalle, jota pitkin hiihtelin sitten seitsemän kilometriä.
Tullessani märälle lähtöpaikalle panin merkille, että parkissa oli vähän autoja verrattuna edelliseen päivään, jolloin vapaa paikka löytyi kun joku hiihtonsa suoritettuaan lähti pois. Irrotellessani suksia huuteli muuan hangilla päivettynyt tuttu autostaan, että näyttää talvi päättyvän. Ja siltä se todella vaikutti.
Kotona suihkun jälkeen nautin uunikuhaa ja tunsin, kuinka väsymys alkoi hivuttautua ja vallata kehoani. Pitkäkseni en kuitenkaan voinut kellahtaa, piti näet hakea tuttavarouvan ja hänen taiteilijakollegansa taidenäyttelyn avajaisiin kukkia. Terhakoita tulppaaneja löytyi Lidlistä. Heinoja tauluja oli ripustettu ja asetettu persoonalliseen tilaan erään valokuvaamon (Weissin) studion tiloihin. Avajaisvieraita oli tuvan täydeltä.
Maalauksia katsellessani havaitsen, että ihminen, hiihtelijäkin tarvitsee esteettisiä kokemuksia, vaikka talvimaisema tarjoaa niitä kaiken aikaan. Jo pelkkä ladun näkeminen maisemassa tuottaa – niin olisiko se sitä – taiteellista vaikutelmaa. Taiteilijan kuvaama näkemys tiivisti oleellisen, jota katsoja saattoi jatkojalostaa oman kokemuksensa suuntaisesti.
***
Päivän yksi uutinen, jonka mukaan16-vuotiaille pitää sallia autolla ajaminen syrjäalueilla, tuntuu ensi kuulemalta järkevältä. Muuan tuttu kirjaston lehtilukusalissa kertoo jutun, joka liittyy väljentyneisiin liikkumismahdollisuuksiin ja sen tuomiin vapauksiin.
Erään nuoren miehen jäljiltä ilmeni lukuisia aviottomia lapsia monella taholla isoa pitäjää. Tuolloin noita asioita setvittiin oikeudessa. Tuomari ihmetteli, että kun tapauksia on siellä ja täällä. Siihen epäilty, että kun on tuo mopo, jolla liikkua.
***
Väiski viestitti, että kun tulee yksi aurinkoinen päivä, niin kyyt lähtevät liikkeelle. Ei auta kuin odotella.
(799.)