Lähteenmäen uroteko

Taannoin odotellessani Tampereella junaa kotipuoleen kiinnitin huomioni asemahallin seinällä olleeseen reliefiin. Siinä muistutetaan, kuinka rautateiden virkamies Eino Lähteenmäki pelasti 18.1.1918 toiminnallaan ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin hengen. Alla on pienemmällä tekstillä Tampereen Klassikot ry.

Noustuani Vaasaan menevään Pendolinoon kaivoin Googlesta tapahtumasta tarkempaa tietoa. Ensinnä selvisi se, että reliefi on kiinnitetty paikalleen jo 31.10. 2008 Tampereen klassisen lyseon perinneyhdistys Klassikoiden aloitteesta. Paljastuspuheen piti Tampereen piispa Juha Pihkala.

Ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin junamatka Helsingistä Vaasaan 18. tammikuuta 1918 olisi voinut loppua Tampereella kohtalokkaasti ilman Eino Lähteenmäen ripeyttä. Mannerheim matkusti turvallisuussyistä väärennetyllä passilla esiintyen kauppias Malmbergina. Venäläinen sotilaspartio nousi Tampereella yöjunaan tarkastamaan junan matkustajia, jolloin Malmbergin hyvä venäjän kielen taito sai venäläiset sotilaat epäilevälle kannalle. Mannerheim totesi:” Olen kauppias ja osaan monia kieliä.” Venäläiset eivät uskoneet selitystä ja komensivat Malmbergin lähtemään kanssaan esikuntaan.

Väärä passi olisi tuolloin saattanut merkitä hengenmenoa. Tilanteen tuli kuitenkin pelastamaan 28-vuotias venäjäntaitoinen rautateiden virkamies koppalakki päässä. Hän sai venäläiset vakuuttumaan, että kauppias Malmbergin asiat olivat kunnossa. Juna pääsi lähtemään, ja Mannerheim selviytyi täpärästi. Hänen pelastajansa oli myöhemmin yli 20 vuotta (1934-1956) Klassillisen lyseon rehtorina toiminut Eino Lähteenmäki.

Urotyö tuli julki Mannerheimin muistelmissa vuonna 1951. Sen jälkeen kansalle selvisi pelastajan henkilöllisyys. Urotyöstään Lähteenmäelle myönnettiin I luokan Vapaudenristi miekkoineen, ensimmäisenä siviilihenkilönä.

Tekoaan Lähteenmäki kommentoi myöhemmin vaatimattomaan tapaansa: ”No, pitihän sitä auttaa… kiipeliin se olisi muuten joutunut. Niin ja mekin!”

Jatkoin matkaani Seinäjoelle Vaasaan menevällä Pendolinilla kuten Mannerheim höyryjunalla tuolloin 1918. Tosin silloin matka Haapamäen kautta Vaasaan kesti huomattavasti kauemmin kuin minun.

Pienet tapahtumat ja sattumat vaikuttavat kansakunnan historiaan.

(732.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *