Ennätystehtailua

Eilen eli 29. elokuuta täytti olympiahistorian toistaiseksi kovimman ennätyksen tehnyt urheilija, Bob Beamon, 70 vuotta. Hänen pituushyppytuloksensa Meksikon olympialaisissa 8.90 m oli jotain aivan käsittämätöntä. Olympiaennätyksenä se pysyy vähintään vuoden 2020 Tokion kisoihin asti.

Maailmanennätyksenä se säilyi 23 vuotta, kunnes Mike Powel ylitti sen viidellä sentillä 1991.

Missä olin silloin kun tuo jättihyppy tapahtui? Kotona aamuyöllä katsoin televisiota, mustavalkoista. Kolme ensimmäistä hyppääjää epäonnistui, kunnes neljäntenä hypännyt 196-senttinen ja 68-kiloinen Beamon kohosi sellaiseen korkeuteen, joka lennätti miestä pitkälle. Hallitun alastulon päätteeksi Beamon pomppi tasahypyin hiekkakasasta pois. Sen muistan ja olen sen useasti YouTubesta tarkistanut, että mittaus kesti tuskastuttavan kauan.

Tämä tulos jätti Meksikon olympialaisten muut, hyvätkin saavutukset varjoon, kuten suomalaisten Kaarlo Kangasniemen kullan, Jorma Kinnusen ja Olli Laihon hopean sekä Arto Nilssonin pronssin.

Toiseksi pituushypyssä sijoittunut jäi voittajalle 71 senttiä, eli hyppäsi 8.19 metriä, joka toki menettelee näinä päivinä kelpo tuloksena. Ei siis ihme, että Beamonin sanottiin pilanneen kisan ottamalla luulot muilta pois. Ennätyksiä tulee ja menee, mutta tämä ennätys muistetaan.

Myöhemmin Beamon ei enää päässyt lähellekään ennätyshyppyään, mutta väliäkö sillä.

***

Ennätyksistä puheen ollen, löysin epämääräisestä paperikasasta vuodelta 1982 valokuvan, mustavalkoisen, jossa olen numerolappu rinnassa. Alkamassa on Kuortaneella Ritolan hölkkä pituudeltaan 25 kilometriä. Valokuvan taakse olen lyijykynällä merkinnyt ajakseni 1:56, siis kaltaiselleni hölkkääjälle loistotulos. Tosin ikääkin tuolloin oli vain 34 vuotta, eli 34 vuotta vähemmän kuin nyt.

Tuossa iässä kaikki hyvät ominiasuudet, kuten voima, kestävyys ja nopeus, olivat oikeassa suhteessa. Nyt nopeuden on korvannut häsyäminen, kestävyyden jahkailu ja voiman muisteleminen. Niinpä kadonneiden ominaIsuuksien MUISTOKSI kiinnitin kuvan varaston seinään.

Nyt on juoksut juostu. Mutta ei hätää, sillä hetki sitten tuli mieluisa muistutus: Vuokatin ensilumenlatu avataan 10.10. kello 10. Joten kaluston kanssa sinne hankkimaan avauskilometrejä, joiden merkitys realisoituu ensi vuoden huhtikuun puolivälissä kun Vaskoolihiihdon jälkeen räknätään, mitä viivan alapuolelle on kertynyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *