Paikkakunnalla alkoi operoida ruokatilauksia asiakkaille toimittava Wolt. Päätimme kokeilla, koska menettely vaikutti nopealta ja ravintolat tutuilta. Mutta keiton tilaus Woltilta tuotti vesiperän, ja nälkä kurni jo siihen malliin, että jotakin suuhun pistettävää piti saada.
Päätimme turvautua kotikonstiin– tai vaimo päätti ja teki keiton itse. Minua siinä ei tarvittu, joten säästyimme lopputulokselta, jonka vanha viisaus tiivistää ”mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa”. Ja hyvää siitä tuli ja halvempaakin, kuin jos se olisi tilattuna toimitettu kotiin.
Iso kattilallinen valmistui sillä aikaa kun otin päiväunet ja syötävää riittää useaksi päiväksi. Keittohan paranee aina kun sitä lämmittää, mutta jo ensimmäinen lautasellinen niin sanotusti vei kielen mennessään.
Kyse ei ole ihan mistä tahansa sopasta, vaan se on peräisin Ranskan gastronomiasta Napoleon III:n ( 1808-1873) saavuttaman Solferinon taistelun 24.6. 1859 voiton kunniaksi nimetystä keitosta, Potage Solférino.
Nimikkokeiton lisäksi Solferinon taistelusta jäi jälkipolville jotakin vielä tärkeämpää. Taistelu oli erityisen raaka eikä haavoittuneiden hoitoon juuri kiinnitetty huomiota. Sveitsiläinen Henri Dunant oli tuolloin matkalla Solferinossa ja hän järjesti yhdessä lähiseutujen asukkaiden kanssa apua taistelussa haavoittuneille sotilaille. Dunant kirjoitti kirjan Solferinon muisto, jossa hän ehdotti vapaaehtoisjärjestöä auttamaan sodan uhreja ja että haavoittuneiden sotilaiden hoito turvattaisiin kansainvälisin sopimuksin. Näin syntyi Punainen Risti.
Solferino-keiton ainekset kuudelle:
300 g purjoa
500 g perunoita
100 g voita
1 dl ranskankermaa
neljän vehnäpatonkisiivun sisusta
muutama oksa kirveliä
1 1/2 l vettä tai kalalientä
reilu ruokalusikallinen tomaattipyrettä tai 3 tuoretta kuorittua tomaattia, joista siemenet on otettu pois ja leikattu kuutioiksi
suolaa
Sitten kattila liedelle ja alkaa tapahtua: kuoritaan ja paloitellaan perunat ja silputaan puhdistettu purjo.
Kuullotetaan sipulisilppua voissa ei kuitenkaan ruskitetuksi.
Vihannesten päälle kaadetaan vesi tai kanaliemi. Liemen kiehuessa lisätään perunat ja patongin sisus, suola sekä kirveli. Kypsennys puolituntia.
Keiton kiehuessa siihen lisätään tomaattipyree ja tomaatit.
Soseutettuun keittoon lisätään ranskankerma ja voita sekä tarkistetaan maku.
Keitetään erikseen suolalla maustetussa vedessä pieniksi kuutioiksi leikattu porkkana ja peruna. Tarjoiltaessa kullekin lautaselle lisätään keiton päälle koristeeksi keitettyjä peruna- ja porkkanakuutioita.
Bon apetit.
Olisi lautasella voinut olla joitakin koristeita, mutta Woltiin pettynyt nälkäinen syöjä ei silmänruokaa ehdi nauttia.
(950.)