Liikennettä ekokapinaa ja muuta hulinaa

Hotellimme on kansainvälisen ketjun Novotel, jonka parhainta antia on hyvä sänky ja ravitseva aamiainen. Näin ensimmäisen yön ja aamun jälkeen arvioiden.

Torstai vaati meiltä pitkämatkalaisilta kestävyyttä, olimme heränneet kotona niihin aikoihin kun vielä yleensä tavataan kääntää kylkeä. Hyvin kuitenkin selviydyimme kiertoajelusta Pariisin keskustassa, jossa liikenne oli kuin pahimmillaan iltapäivällä Seinäjoen ja Lapuan välillä. Bussikuski hallitsi hermonsa ja ajotyylin eikä päästänyt kiilaajia ja muita röyhkeitä pujottelijoita tukkimaan ajolinjoja. Opas muistutti että Pariisissa on kaksi miljoonaa autoa eikä kaupunki pinta-alaltaan ole kovin laaja, joten ahdasta oli.

Oman lukunsa olivat katuja tukkineet mielenosoitukset. Täällä on totuttu, ettei mielenosoituksista tiedoteta kovin aikaisessa vaiheessa. Katu vaan on katkaistu liikenteeltä ykskaks Ja mielenosoittajat asettuvat kadulle levitetyille pahnoille tai mitä heiniä lienevät. Liikenne seisoo, mutta ilmapiiri on rauhallinen mitä nyt joku iskulause kajahtaa ilmoille ja joku nostattaa henkeä megafonilla ja joku toinen puhaltaa kimakasti pillillään.

En taida pahasti erehtyä, jos väitän jonkun noista mielenosoituksista kohdistuneen tavalla tai toisella ilmastoon. Asia selviää Ylen toimittajan Anna-Stiina Heikkilän tuoreesta twiitistä: ”Kansainvälisen Ekokapina-liikkeen mielenosoitukset ovat saapuneet myös Pariisiin. Kunnianhimotonta ilmastopolitiikkaa protestoivat aktivistit ovat pysäyttäneet liikenteen useilla Pariisin keskustan kaduilla. Autoilijoita ärsyttää, mutta muuten protestit sujuvat rauhallisesti.

Päällisin puolin demonstraatiot sujuvan sopuisasti, Pariisissa on totuttu vähän kaikkeen.

Jouduimme jättämään bussimme aika kauaksi ruokailupaikastamme, mutta kävelymatkalla ehdimme nähdä lukuisia historiallisia ja moderneja pariisilaisnähtävyksiä. Syntyi vaikutelma, että jo ammoin Pariisissa pidetyt  maailmannäyttelyt ovat panneet kaupunkiin pöhinää. Kakkialle näkyvä Eiffel- torni on valmistunut 1889 ja kaupunkilaiste kauhistelun jälkeen siitä on kehittynyt maailman vetovoimaisin nähtävyys. Eikä se ole ollenkaan koitunut pariisilaisten veronmaksajien rasitukseksi, sillä nähtävyys tuottaa vuosittain 27 miljoonaa euroa, joten se ei tarvitse avustuksia kaupungilta, valtiolta eikä muiltakaan. 

Teräksestä rakennettu tornivanhus tarvitsee huoltoa. Uutta maalia sen pintaan vedetään, sitä suditaan ihan perinteisesti pensseleillä seitsemän vuoden välein. Maalariporukkaan kuuluu 25 miestä ja tänä vuonna mukana on yksi nainenkin. Urakka kestää 18 kuukautta ja se tapahtuu niinä aikoina kun torni ei ole matkailijoille avoinna eli öisin. Näin kassa kilisee ja rahaa tulee.

Saapa nähdä millä tavalla Pariisissa tänään perjantaina ajetaan demokratiaa. Mielenosoituksilla tietysti. 

(947.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *