Liikettä niveliin

Sauvakävelyn terveysvaikutuksista on saatu uutta tutkimustietoa. Sen mukaan sauvakävely lisää rasvakudoksen aineenvaihduntaa vilkastuttavaa hormonia keski-ikäisillä ylipainoisilla miehillä, joilla on riski sairastua diabetekseen. Kohtuukuormitteinen sauvakävely peittosi terveysvaikutuksiltaan kuntosaliharjoittelun. ”Sauvakävelystä on edelleen epäluuloja ja harhakäsityksiä siitä, että se olisi vain puuhastelua, josta ei ole kummoistakaan hyötyä”, sanoo terveysliikunnan Mika Venojärvi dosentti Itä-Suomen yliopistosta. (HS 25.8)

Harrastin aikoinani sauvakävelyä ja pidin siitä, mutta oikean jalan kulunut polvi ei. Niinpä nyt on selvitettävä, olisiko aika korvata muutaman päivän yli 70 vuotta palvellut polvi tekonivelellä. Vanha polvi toimii hiihdossa, pyöräilyssä ja uinnissa oikein hyin, ja ne suorastaan hoitavat ihmiskehon suurinta niveltä, mutta jo kävely ohutpohjaisilla kengillä aiheuttaa ikäviä tuntemuksia.

Vanhenemisesta puheen ollen ja sen päästyä toden teolla vauhtiin, kirkastuvat haalenneet muistot ja nousevat pintaan. Parempi se kuin ikääntymisen se vaihtoehto, jolloin mieli myrkyttyy ja tuottaa katkeruutta ja ilkeyttä – siis tekee ihmisestä pirullisen. Sellaiselle kaikki oli ennen paremmin, markka-ajan hinnat kohdallaan, radio-ohjelmat, kuten Kankkulan kaivo, hauskoja ja tv:n Heikkiin ja Kaijaan oli helppo samaistua. Kestävyysjuoksijat pärjäsivät. Mikään ei ole kuin ennen. Ei ihme, että ihmiset haluavat nähdä ja kuulla, mistä kaikesta mielennsäpahoittajat Heikki Kinnunen tai Antti Litja oikein närkästyät.

***

Olen todennut käyttökelpoiseksi keinoksi karkottaa iän tuomaa katkeruutta nostamalla agendalle kokemuksen New Yorkin maratonilta syksyltä 1981 ollessani 33-vuotias. Aikaani en muista eikä sillä ole merkitystä. Mutta sillä on, että ensimmäisenä maaliin Central Parkissa oli tullut Alberto Salazar vieläpä ME-ajalla 2.08.13. Sitä muistellessa saatan kokea ohikiitävän hetken, miltä tuntui kun kaksi miljoonaa ihmistä kadun varsilla kannusti – Go, Go!

Seuraavan päivän lehtien palstat olivat revetä kun voittajasta tehtiin sankari. Sankaruuden ja urheilun raadollisuus kuitenkin nousivat esiin kun korostettiin, että Alberto Salazar oli pikkupoikana muuttanut perheensä kanssa Yhdysvaltoihin sen perivihollismaasta Kuubasta!

Kaksi vuotta myöhemmin eli vuoden 1983 New Yorkin maratonin aikaan tehtiin myös ”sankariteko”. Yhdysvallat liittolaisineen valloitti pienen Grenadan saarivaltion kun presidentti Ronald Reagan pelkäsi sen muuttuvan venäläis-kuubalaiseksi marxilaisuuden tyyssijaksi.

Enää en sauvakävele enkä juokse. Uin, mutta joudun pian törmäyskurssille allasmitoituksen kanssa. Olen näet lähdössä ensi viikon lopulla muutamaksi viikoksi USA:han ja siellä uima-altaat ovat enimmäkseen jaardimittaisia.

Pitääkö tässä vielä opetella jaardien muuttaminen metreiksi sen lisäksi, kun joutuu vertailemaan taaloja euroihin ja jenkkien lämpömittarin Fahrenheiteja celsiusasteisiin. Siinä toimii laskukaava: jos esimerkiksi on 68° Fahrenheitia, niin celsiuksiksi se muutetaan (68°F – 32) × 5/9 = 20 °C. Ei se ihan heittämällä eikä ilman laskinta käy.

Kuva: Jazzin kuunteleminen on sopivaa valmistautumista Amerikan-matkalle. Se on muutenkin ansiokasta musiikkia.

(847.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *