Aikaani on vienyt Maximilian Stejskalin Folklig Idrott -kirja. Se on isokokoinen, mustavalkoisista valokuvista koostuva tutkielma kansanomaisesta, maalaisympäristössä ulkona tai tuvassa tapahtuvasta voimainkoetuksesta, ketteryydestä, rohkeudesta. Temput ovat edellyttäneet voiman lisäksi kehonhallintaa, notkeutta ja harjaannusta. Apuvälineiksi ovat kelvanneet puunrunko, rahi, selkänojalliset tuolit, kirveet, tikapuut ja maataloustyökalut.
Aineistonsa voimistelunopettaja Stejskal (1906-1999) keräsi vanhan liiton kansatieteilijän tapaan polkupyörällä kesät 1929 –1937 ja 1948 Etelä ja Itä-Suomessa sekä Virossa asuvan suomalais-ruotsalaisen vähemmistön keskuudessa.
Vuonna 1954 hän väitteli Åbo Akademissa. Tutkimuksen aihe on englanniksi saatu näyttämään niin akateemiselta, ettei se juuri innosta penkkiurheilijaa. Onneksi kirjan 71 valokuvaa kertovat asian selkokielellä.
”Folk-athletic games: An ethno-sociological study of outdoor games the male farming population in Swedish-speaking Finland, particularly in the summer months, of their settings and tradition in the light of general historical changes in sports and their social important.”
Kirjassa on muutama sivun laajuinen englanninkielinen selvitys kirjoittajasta ja tutkimusalasta.