Matkailu avartaa, entä vain matkustaminen. Matkustamisesta puuttuu matkailulle tyypillinen väljyys.
Kerron tuoreen tapauksen matkasta, joka ainakin rikastutti kokemusta. Avartavakin se taisi olla.
Rovaniemeltä Ouluun lähtevän IC614:n korvasi bussi. Oikeastaan niitä oli kaksi. Vauhdikas kyyti saapui Oulun aseman eteen muutaman minuutin ennen Helsinkiin lähtevää junaa.
Kuski nosteli bussin ruumasta laukkuja, reppuja, suksipusseja ja muuta matkustajien tavaraa aseman portaille, josta kukin sieppasi omansa ja lähti kiirehtimään laituri kolmelle. Saatuani reppuni samoin vetolaukkuni ja suksipussini lähdin harppomaan kohti portaita, joita ensin alas ja toisia portaita taas ylös. Siis hankalaa. Oulun asema on jäänne ajoilta, jolloin Matilla ja Liisalla oli aikaa istua ja ihmetellä rautahevon puuskutusta. Junailija sanoi, että vaunu kuusi on toisessa päässä, mutta nouse tästä, sillä juna lähtee viidentoista sekunnin kuluttua.
Kohelsin iso reppu selässä, suksipussi olkapäällä kiskoen vetolaukkua pitkin ahdasta käytävää läpi vaunujen omalle paikalleni. Avasin repun ottaakseen ryypyn bonaqvaa, mutta päällimmäisenä repussani olikin rasia Mozartin kuulia ja jokin aivan outo kovakantinen romaani. Ei tämä ole reppuni, vaikka onkin Halti ja samanvärinen kuin omani. Puski paniikkia junan kiihdyttäessä vauhtia. Palasin vaunusillalle, jolle Oulussa olin noussut. Katselin matkatavarahyllyjä, kunnes yhytin konnarin. Kerroin hänelle tilanteeni ja hän kuulutti ennen muita tiedotuksia vaihtuneesta repusta. Tulosta tuli ja konnari ohjasi nuorenmiehen luokseni.
Pahoittelin hätäilyäni, samoin pahoitteli nuorimies. Puolustelimme tapahtunutta sillä, että jouduimme samanlaisine reppuinemme samaan bussiin ja ensin reppunsa ottaneella oli 50 prosentin todennäköisyys valita oikea reppu, mutta näin tässä kävi. Hyvä, ettei valittavana ollut useampaa samanlaista Halti-reppua.
Kerroin, että hankin reppuni viime joulukuussa XXL:stä edullisesti, nuorimies oli hankkinut reppunsa viime vuonna Riihimäen Erämessuilta myös edullisesti. Repuissamme ei ollut nimilappua tai muuta tunnistetta. Päätimme kiinnittää sellaisen reppuihimme.
Kunhan tämä vitsaus eli covid19 jättää meidät, kuten tällaisen 71-vuotiaan vanhuksen, hankin reppuuni nimilapun. Jos se ei auta, reppuun voisi jemmata mikrosirun. Ja voisinhan vain ruveta huolellisemmaksi ja malttaa kun matkatavaroita puretaan onnikasta etten oitis sieppaa reppua, joka vain muistuttaa omaani.
Kyllä matkustaminen avartaa.
Kuva miehestä, 71, joka sähläsi Halti-reppunsa kanssa.
(980.)