Ruotsin kieli on jo ennen Seinäjoen ja Vaasan keskussairaalan päivystyksestä syntynyttä kielikiistaa noussut arvoon arvaamattomaan. Silloinkin toisena osapuolena oli eteläpohjalainen. Kerrotaan, kuinka Juha Mieto, Kurikan Ryhti, tuli jossakin kisassa täpärästi toiseksi edellään ruotsalainen hiihtäjä. Radioselostaja, joka taisi olla Paavo Noponen, tiedusteli Mietaalta, miksei tämä ohittanut ruotsalaista, kun hiihto vaikutti kulkevan.
Mietaa vastasi rehellisesti: En osannut pyytää ruotsiksi latua, kun en ole kielimiehiä.
Muuan tuttava oli hiihtelemässä Halliskalla ja laskiessaan pitkähköä ja vauhdikasta mäkeä ja ladulle ilmestyi yhtäkkiä saksanpaimenkoira. Hätistelyhuudoista huolimatta koira seisoi keskellä latua ja törmääminen näytti väistämättömältä. Viimeisenä keinona hiihtäjä karjaisi niin että maisema raikui: A C H T U N G! Ja eikö koira saanut jalat alleen ja ampaissut livohkaan. Myöhemmin hiihtäjä pohdiskeli komentonsa merkitystä ja vaikutusta sillä, että saksanpaimenkoiran geeneissä lymyää achtung-koodi. Siihen vain täytyy osata tehdä täsmäisku.
Tässä tapauksessa niin sanotusti hätä keksi keinon.
Tuosta saksan achtung-sanasta on helppo laajentaa kieliperspektiiviä ja tulla tähän päivään ja Volkswageniin, joka lienee liikevaihdoltaan Saksan suurin yritys, ollut sitä jo kauan. Taannoin se jäi kiinni Amerikassa päästöhuijauksista ja VW:n toimitusjohtaja Matthias Müller joutui jenkkiviestimissä vastaamaan ja puolustamaan yhtiönsä mainetta. Haastattelut hän tietysti hoiti englannilla, mutta niin kömpelösti, ettei sitä katsottu hyvällä. Meikäläinen eivätkä muutkaan ulkomaalaiset siinä mitään kummempaa huomanneet, ihan ymmärrettävää englantia. Sen sijaan englantiin perehtyneet kieli-ihmiset moittivat johtaja Müllerin ilmaisua.
Itse herra Müllerkin totesi, että asioiden hoitaminen vaatii kielitaidon tuoreistamista. Nyt VW:lla on edetty sille mallille, että maailmanlaajuisen konsernin kieleksi tulee viimeistään 2020 englanti. Konsernilla on yrityksiä ympäri maailmaa, joten kielivalintaa perustellaan sillä, että yhteistyö vaikkapa Tšekissä ja Espanjassa toimivien tehtaiden kanssa hoituu englannilla sen sijaan, että vaadittaisiin kaikilta saksan taitoa.
Englantia perustellaan myös sillä, että se helpottaa pätevän, huippuosaavan liikejohdon rekrytointia. Lehtitietojen mukaan kyse ei kuitenkaan ole pakkoenglannista eivätkä työntekijät Wolfsburgissa joudu kahvi- tai ruokapausseilla puhelemaan englantia.
Mikään maailmaa mullistava uudistus ei tämä VW:n englannistaminen ole. Samalla tavalla toimii muukin globaali yritysmaailma.
Ja suomalainen alan uranuurtaja on ollut Juhani Tamminen. Hän on tsempannut joukkueitaan milloin Ranskassa ja milloin Japanissa lyhyellä ja ytimekkäällä englannilla. Respect!
Kuvan olen taas kaapannut Googlen arkistosta.
(646.)