Yks ja toinen tarjos mulle makeatkin moukut:Minä kiersin konnuudet ja kiersin kaikki koukut,
Ruma-relluma-rilluma-rei, minun kulkuni muualle vei!
Onhan elon tiemme täällä joskus mutkikasta:
Markkinoilla kyllä kurvat kaikki oppi vasta,
Ruma-relluma-rilluma-rei, Elon kurveissa oikaista ei!
Lainasin värssyn Rovaniemen markkinoilla -laulusta sen vuoksi, että Rovaniemen asema oli illalla tupaten täynnä, kun väki odotteli etelään vievää junaa. Ihan huomaamatta mieleeni tuli Justeerin laulama oivallisesti sanoitettu laulu.
Rovaniemi on saman kokoinen kaupunki kuin Seinäjoki, mutta sillä on ollut aikoinaan maine, joka siihen liitetään yhä. Kaupunki on ollut kulkumiesten läpikäytävä Lapin savotoille ja Lemmenjoelle kullanhuuhdontaan. Hieman karrikoiden tukkijätkät ja kullanhuuhtojat voisi luokitella ”tili tuli, tili meni” -miehiksi.
Kerrotaan, kuinka porukalla on lähdetty taksilla Rovaniemelle viinakaupaan. Matkaa yhteen suuntaan on ollut kolmisensataa kilometriä. Paluumatkalla lastit oli juotu jo Lohinivalla muutama peninkulma Rovaniemeltä pohjoiseen. Ei auttanut kuin palata hakemaan uudet lastit. Nekin ovat valuneet kohtalokkaasti ennen kuin on päästy savotalle.
Rovaniemeä ja Seinäjokea yhdistää maakuntakeskuksen roolin lisäksi se, että molemmille on leimallista Alvar Aallon vaikutus. Rovaniemen poronsarvea muistuttava asemakaava on Aallon luomus, ja meillä hänen jälkensä näkyy Aalto-keskuksena.
Eroavuuksiakin on. Yksi on pinnanmuodostus. Tosin Rovaniemellä on vaatimattomasti Ounasvaara, kun Seinäjoella kohoaa Jouppilanvuori. Rovaniemellä on vilkas kansainvälinen lentokenttä ja on siellä yliopistokin.
Siinäkin suhteessa Rovaniemi ohittaa Seinäjoen, että kaupunki tuhottiin toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Seinäjokea yritettiin myös pommittaa. Kerrotaan että Myllysaaren kolme monttua olisivat syntyneet vihollisen ilmapommeista. Tosin nurmolaiset ottavat kunnian siitä itselleen väittäen, että pommit oli tarkoitus pudottaa Nurmoon. Erään kotiseutumiehen selitys monttujen synnystä on kovin rauhanomainen: ne ovat perunakuoppien jälkiä.
Rovaniemen asemaravintolan nuori oluenlaskija sanoi, ettei tungos ole mitenkään harvinainen ilmiö. Se toistuu joka kerta yöjunan lähtiessä etelään. Ei sen puoleen, monelle maistui myös pullakahvi.
Pitkä juna tuli ajallaan asemalle, ja konnari kertoi junan oleva viimeistä paikkaa myöten täynnä. Suurin osa vaunuista on kaksikerroksisia makuuvaunuja.
Lienee ensi tai seuraavalla viikolla, kun pohjoiseen jyskyttää juna, joka vetää 15 kaksikerroksista vaunua. Väkeä siinä on 1500. Kyse taitaa olla ennätyspitkästä junasta. Sitä kannattaa mennä Seinäjoen asemalle katsomaan tai peräti nousta kyytiin.
”Pitkä kuin Venäjän-juna”, sanoi vanha kansa tarkoittaen sotakorvausjunia.
Kuva esittää Rovaniemen yhtä maamerkkiä eli Jätkänkynttiläsiltaa. Kuvan olen kaapannut Googlen ehtymättömistä varastoista-
(645.)