Sunnuntaina puoliltapäivin täytän juomapullon Dexal-tiivisteellä, vedän pyöräilykuteet päälleni ja jalkaani Shimanon pyöräilykengät, päähän kypärän ja korville nappikuulokkeet. Ilma ei ihan suosiolliselta vaikuta.
Parisataa metriä poljettuani palaan ja vaihdan pitkähihaisen paidan. Suuntaan Kuortaneelle tai tarkemmin Mäyryyn. Juon siellä huoltoasemalla nisukahvit. Palaan puolitoista kilometriä ja lähden Vasunmäkeen, jonne viitan mukaan matkaa tulee 42 kilometriä. Tuuli puhaltaa pohjoisesta, välillä rajusti. Paikallisten mukaan kyseessä on Länsipuoli, siis Kuortanejärven länsipuoli.
Tienvarren taloista moni on uudehko. Pihamaat odottavat laittajiaan. Rannassa näkyy tiheään kesämökkejä venelaitureineen ja vastakkaisella rannalla kuuluisa Etelä-Pohjanmaan Riviera, Kirkkoranta. Järven pisin selkä on vajaat 20 kilometriä ja 5 kilometriä leveä. Syvin kohta on16 metriä. Kuortanejärvi on maakunnan suurimpia järvi ja siinä on yksi saari, Honkisaari. Tie kääntyy Tiistenjoelle ja järvi katoaa näköpiiristä. Maisema muuttuu tasaiseksi peltomaisemaksi.
Luhurikan maineikas tanssilava on tuolla vasemmalla jossakin, eikä tästä enää ole pitkä Koveron risteyksen Shellille. Juon siellä 3,50 euron wienerkahvit. Alitan valtatie 19:n ja jatkan kohti Lapuaa. Sinne tullessani kadotan taas suunnan. Ajan kohti keskustaa ja tuomiokirkkoa, kun en tohtinut lähteä Jokilaakson matkailupuutarhan suuntaan. Pian kuitenkin ohitan tämän minulle selvittämättömän puutarhan ja muistan, että kun jatkan suoraan, tulen Nurmoon. Perille on 20 kilometriä.
Radiossa haastatellaan Helsingin Kaupunginteatterin uutta johtajaa Kari Arffmania. Minua nyppii ja harmittaa Arffmanin tiheästi viljelemä ”itse asiassa”. Mitä pidemmälle ohjelma etenee, sitä ärsyttävämmäksi tuo joutava ”itse asiassa” kasvaa. Osaan sijoittaa sen Arffmanin puheen oikeaan kohtaan ennen kuin hän ehtii sanoa ”itse asiassa”. Ajattelen, että onpa teatterinjohtaja, kun ei edes osaa kontrolloida tärkeintä työvälinettään eli puhettaan.
Ohjelma on mitäänsanomaton. Minusta tuntuu, että haastattelija ja haastateltava ovat vanhoja kavereita eikä käsittelyyn oteta mitään kriittisiä aiheita. Sellaista leppoisaa jorinaa, vailla jännitetä.
Ohjelman päättyessä saavun Seinäjoen raviradan kohdalle. Liikenne kaupungissa on hiljaista. Kotipihassa pysäytän Sportstrackerin, jonka mukaan matkaa kertyi hieman päälle 105 kilometriä.
Vaikka kuva on otettu Kanarialla, oli sunnuntain lenkki kotimiasemissa itse asiassa hyvä.
(697.)