Äskettäin nousi puheenaiheeksi suutelu. Sen aiheutti kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen riehaantuminen pikkujoulun jälkitunnelmissa ja yrityksestä suudella naiskollegaa eduskunnan kahviossa. Välikohtaus ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen. Hakkarainen on osoittanut suurta katumusta ja pyytänyt käytöstään anteeksi. Äiti, Hilja-Kyllikki Hakkarainen puolustaa poikaansa niin kuin vain äiti voi puolustaa.
Näin suutelu ja synti yhdistyivät vuosikymmenten takaisen muistikuvan mukaisesti. Silloin muuan työkaveri kertoi eräästä kotipuolensa miehestä, jolla oli kahdeksan lasta ja joka määritteli hyveellisen elämänsä niin, että oli monenmoista syntiä tehnyt, vaan ei koskaan ollut suistunut suutelonsyntiin.
Syntiin liitetään jotakin väärää tai valitettavaa, usein kyse on jumalanvastaisesta teosta. Maallistuminen on kuitenkin karsinut synnistä ylimääräistä hohtoa, kuten kärsimystä ja syyllisyyttä. Niinpä synti toimii arkikäytössä ja hyvänä ja neutraalina ilmaisuna. Sen merkitys on yhdenmukainen säälin tai vahingon kanssa, kuten sanakirjan esimerkki osoittaa: ”Näin hyvää tavaraa olisi synti [= sääli, vahinko] heittää pois.”
Syntiin liitettäviä arvo- ja arvostussävyjä voidaan yhdistää myös suuteluun. Asia voidaan nähdä opettavaisesti eli niin kuin saksan kielioppi joskus opetti saksan sijamuotoja lauseella: Sie gab einen kurzen Kuss ihm auf die Wangen.[Nainen suuteli – tai antoi pusun– miehen poskille.] Lauseessa käy selville akkusatiivin sijamuodon, adjektiivin taivutuksen, datiivin sekä auf-preposition käyttö. Englanniksi asia sanottaisiin yksinkertaisemmin ilman saksan vivahteita.
Englanniksi kyseinen toiminta on Kiss ja sen toteuttaminen to kiss, saksaksi der Kuss ja küssen, ruotsiksi Kyss ja kyssa ja myös puss eli pussata.
Nykysuomen sanakirja määrittelee asiaa näin: huulien painamisesta jotakin vasten sen suutelemiseksi, suukko(nen), ”pusu”, suutelo. Intohimoinen, pitkä, kevyt suudelma. Käsi-, poskisuudelma. Jäähyväissuudelma. Antaa jokaiselle suudelma. Painaa suudelma jonkun otsalle. Vastata suudelmaan.
Jotta tämä kirjoitus saa säädyllisen ja asiallisen sävyn sekä oikeat mittasuhteet, lainaan Anton Tsehovin novellista Nainen ja sylikoira sopivan sitaatin:
Ylhäällä tasanteella oli kaksi lukiolaista tupakoimassa ja katselemassa alas , mutta Gurovista se oli samantekevää, hän veti Anna Sergejevnan syliinsä ja suuteli hänen kasvojaan, poskiaan ja käsiään.
–Mitä te teette, mitä te teette! virkkoi nainen kauhuissaan työntäen häntä luotaan. –Olemme järjiltämme. Matkustakaa pois jo tänään, matkustakaa heti paikalla… Vannotan teitä kaikkien pyhimysten kautta, rukoilen… Tänne tulee ihmisiä!
***
Tämänkertainen kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
(764.)