Väärin valittu.
Niin voisi sanoa Turkin presidentiksi viisivuotiskaudelle valitusta Recep Tayyip Erdoganista. Maassa käytiin sunnuntaisten presidentinvaalien kanssa samaan aikaan parlamenttivaalit, joissa Erdoganin ”Oikeus ja kehitys” eli AKP sentään hävisi kahdeksan prosenttia, mutta säilytti mahtiasemansa islamistis-nationalistisen liittolaispuolueen MHP:n tuella. Näin Erdogan voi luottaa, että hän saa parlamentin enemmistön tuella läpi tarvittavat lait, joilla juurruttaa valtaansa.
Äänestivätkö turkkilaiset väärin, kun 52,5 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä Erdoganille, Turkin suosituimmalle poliitikolle – ja valitsivat hänet puolen kansan presidentiksi. Jos asukasluvultaan 80-miljoonaisen Turkin presidentti olisi valittu edes suurin piirtein demokratian pelisääntöjä noudattaen, jolloin myös opposition ääni olisi kuulunut, tulos olisi ehkä vaatinut toisen kierroksen.
Seuraavat viisi vuotta Erdogan ajaa Turkkia syvällisesti uskonnolliseksi ja nationalistiseksi yhden miehen yksinvallaksi. Se ei edes ole vaikeata, sillä hänen käytössään on presidentillinen ja parlamentaarinen koneisto. Sääli, sillä Turkki on joskus ollut maallinen ja Eurooppaan suuntautunut valtio. Nyt se romuttaa täyttä päätä demokratiaa kaventamalla oikeusvaltion periaatteita kuten sananvapautta ja toisinajattelevien suvaitsevaisuutta.
Erdogan ilmoitti, että hän haluaa kieltää vaaleissa ehdokkuuden niiltä, jotka ovat olleet pidätettyinä tai vangittuina mielipiteidensä vuoksi. Se viesti osuu kurdivähemmistöön. Usein pidätykset tehdään ilman sen kummempia oikeustoimia ja kuulematta asianomaisia. Parin vuoden takaisen epäonnistuneen sotilaskaappauksen jäljiltä tyrmään pantiin 50 000 ihmistä.
Tällä kertaa vielä onnistui kurdimyönteisen HDP-puolueen puheenjohtajan vankilassa istuneen Selahattin Demirtaşin asettua ehdokkaaksi presidentinvaaleissa. Mutta ei enää, sillä hän ainakin varoitti Erdogania.
Näyttää siltä, että Turkin valtaeliitti raivaa vastustajat armotta sivuun. Nopein ja tehokkain keino on julistaa toisinajattelijat terrorismin tukijoiksi, eikä mitään todisteita tarvita. Maassa on tällä hetkellä 200 000 vankia ja Istanbulissa on Euroopan suurin vankila Silivri, jossa on yli 10 000 paikkaa, eikä se ole ainoa.
***
Turkkiin sopii itäsaksalaista perua oleva kevennys: Valtaeliitti julisti kansaa ilahduttaakseen kilpailun, jossa he saivat esittää maan politiikasta ja poliitikoista kärkevääkin arvostelua. Viestejä tuli ovista ja ikkunoista. Kansa oli innoissaan ja tyytyväinen kun se kerrankin pääsi arvostelemaan eliittiä ja maan yksinvaltaista politiikkaa.
Mutta riemua kesti vain hetken.
Kilpailun palkintojenjako veti ilmeet synkiksi: Ensimmäinen palkinto seitsemän vuotta kuritushuonetta, toinen kolme vuotta vankeutta ja kolmannelle vuosi vankilaa.
(825.)