Näinä päivinä on tullut 50 vuotta siitä kun kaikkien festivaalien eli open air-tapahtuminen nykymuotoinen historia alkoi. Paikallisten vastustuksesta huolimatta 15.-17. elokuuta 1969 pidettiin Bethelissä New Yorkin osavaltiossa erään farmarin pelloilla Woodstockissa festivaali. Lavalle nousivat mm. Jimi Hendrix, The Who, Santana, Joe Cocker ja Janis Joplin. Ja siitä on piisanut puhetta ja historiaa.
Ensimmäisissä Woodstock-festareiden muta- ja savivellissä möyrysi kolmen päivän aikana 250 000 kävijää, joidenkin mukaan 400 000. Ne juhlat ja vielä monet seuraavatkin jäivät taloudellisesti miinukselle. Vasta vuonna 1980 tulovirta kääntyi vuolaaksi, ja ympäri maailmaa alettiin hyödyntää Woodstockin esimerkkiä, siis hippimeininkiä.
Toki jo ennen Woodstockia oli pidetty isoja nuorison musiikkijuhlia kuten Newportin Folk Festivaalit 1959, Saksan Burg Waldeckissa 1964 tai Wight-saarella Isossa-Britanniassa 1968.
Festivaalit ovat kasvaneet miljardiluokan bisnekseksi tai oikeammin teollisuudeksi. Harrastelijamaisuus on vähentynyt ja tuotantokoneistoja pyörittävät ammattilaiset.
Tanskan Roskilde on Pohjoismaiden alan suurin festivaali, jonka alku oli vuonna 1971. Vuonna 2016 sinne myytiin 130 000 lippua, organisaatiossa hääri 32 000 vapaaehtoisia, telttoja oli 80 hehtaarin alueella 50 000, olutta myytiin miljoona litraa, esiintyjiä oli 183 30 maasta, musiikki soi 187 tuntia, syötävää ja juotavaa tarjottiin 145 myyntipisteestä. Niin ja lopputuotteena käytettiin 3500 kilometriä vessapaperia. Se määrä olisi riittänyt jopa kahteen kertaan Suomen itärajan merkitsemiseksi ja vielä paperia olisi jäänyt useita satoja kilometrejä. (Roskilden vuoden 2016 tilasto).
Maailman viisi suurinta festivaalia juhlien kävijämäärän mukaan ovat: 1.Mawasime Marokko, 2,5 miljoonaa, 2.Donauinselfestival Itävalta 2 miljoonaa, 3.Summerfest USA 750 000, 4. Poland Rock Puola 750 000, 5. Coachbells USA 750 000. Ei mikään ihme, että tuollainen väkimäärä jättää kaiken muun lisäksi ison kasan rahaa.
Viime viikon vaihteessa Tampereella kävi saksalainen kulttibändi Rammstein, jonka musiikillis-pyroteknistä esitystä seurasi perjantai- ja lauantai-iltana täyteen myydyllä Ratinan stadionilla yhteensä 62 000 ihmistä. Hieman päälle satasen maksaneista lipuista kertyi kertolaskulla yli 7 miljoonaa euroa. Vaikka 80 rekalla matkassa ollut maailmankuulu bändi ottaa tuloista leijonanosan, jää siitä paikkakunnalle sievoinen summa.
Jo aiemmin kesäkuussa Hämeenlinnassa Metallica-bändi keräsi paikalle 50 000 ihmisen yleisön. Maallikkona musiikkigendreitä tuntemattomana oletan siitäkin jääneen useamman miljoonan euroja virkistämään paikallista elinkeinoelämää. Ainakin hotellit tekevät tuollaisten juhlien aikana korotetuilla hinnoilla mittavan tuloksen.
Kyse on isosta, globaalista bisneksestä. Se ei toki tarkoita, etteikö enää olisi tilaa pienille ja paikallisille musiikkijuhlille. Niille on oma yleisönsä, mutta pulmaksi on tullut se, löytyykö niille halukasta talkooväkeä vai pitääkö esiintyjien myydä pääsylippuja, käristeitä ja virvokkeita sekä lopuksi tarttua harjanvarteen. On luonnonlaki, että pienet, uudistumaan ja kilpailemaan kykenemättömät tapahtumat kuihtuvat ja kuolevat.
Toivotaan Speleille menestystä!
(937.)