Rauhan Nobelin saavat kongolainen lääkäri Denis Mukwege, 63, ja ihmisoikeusaktivisti Nadia Murad, 25. Hän on 17. rauhanpalkinnon saanut nainen ja toiseksi nuorin. Jossakin jo on mainittu, että palkinto menee vuosiin oikeaan kohteeseen.
Mukwegen ja Muradin tarinat todistavat, että ihminen jos mikä on oikea paskiainen, ja varsinaiseksi perkeleeksi hän muuttuu sotiessaan. Molemmat palkitut ovat kokeneet sodan raaimman puolen, ja tuskin sodalla muuta puolta onkaan kuin raaka ja julma.
Palkitut ponnistelevat lopettaakseen seksuaalisen väkivallan sotien ja konfliktien aseena.
Mukawege, gynekologi ja kirurgi, on hoitanut kauan tuhansia raiskattuja ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneita naisia ja tyttöjä Kongon Demokraattisessa Tasavallassa. Hän on joutunut pakenemaan tappouhkauksia Ranskaan, mutta palannut melko pian takaisin kotimaahansa.
Murad on jesidi Pohjois-Irakin Sinjarin Kojon kylästä. ISIS sieppasi hänet 3. elokuuta 2014 ja surmasi samana päivänä yhteisössä 5000 ihmistä ja eristi eloon jääneitä perheistään seitsemän kuukauden ajan. ”Muradin äiti ja kuusi hänen veljeään teloitettiin. Minä ja muut naimattomat naiset jouduimme seksiorjiksi”, hän kertoo BBC Newsin jutussa. Orjuudesta hän pääsi pakenemaan kolmen kuukauden kuluttua.
Nobelin rauhanpalkinnon ehdokkaita oli 331, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Henkilöitä heistä oli 216 ja järjestöjä 115. Ehdokkaiden nimet voidaan julkaista 50 vuoden kuluttua.
Yhtenä kandidaattina rauhanpalkinnon saajaksi pidettiin liittokansleri Angela Merkeliä. Heti kun hän sai tiedon Nadia Muradin palkitsemisesta, onnitteli hän tätä vilpittömästi ja muisteli tapaamistaan hänen kanssaan. Murad muutti 2015 Saksaan maan hallituksen pakolaisohjelman mukaisesti.
(860.)