Vaikka kaiken lajisekamelskan keskellä PyeonChangin olympiaväsymys alkaa painaa, niin kummasti vaan tuo menestys elähdyttää, eikä sille tule immuuniksi. Ei varsinkaan kun tulee kultamitali. Tänää Suomi sai ensimmäisen kullan näissä kisoissa, ja erityisen arvokkaaksi sen tekee se, kun voitto tuli 50 kilometrin hiihdossa. Kuninkuusmatkalla.
Iivo Niskasen, 26, hiihto lähenteli trilleriä, jota se ilman muuta olisi ollut, ellei mieheen olisi luotettu täydellisesti. Makeimmat hetket koettiin siinä vaiheessa, kun Iivo lähti loppukiriin vai rutistusko se on, ja OAR:n Bolshunov jäi. Eroa maalissa oli Iivon hyväksi 18,7 sekuntia. Yllättävää oli se, että norjalaiset tulivat maaliin vasta viidentenä, Sundby, ja kuudentena Holund.
Täytyy antaa Capulle, tälle seurakoiralleni, tunnustus, että se jaksoi odottaa aamulenkille lähtöä poikkeuksellisen pitkään eli siihen saakka kun Porilaisten marssi kajahti voiton merkiksi. Eikä meidän tarvinnut mennä 20 asteen pakkasessa kuin reilut sata metriä, kun puistokäytävällä muuan rouva, koiraihmisiä hänkin, nyt tosin yksin aamulenkillä, kaivoi taskustaan jonkun makupalan Capulle. Vaihdoimme muutaman sanan hiihtomenestyksestä. Hänelle 50 km hiihto oli ensimmäinen laji, jonka hän katsoi televisiosta. No, lauantai ja ulkona reippaasti pakkasta, joten lauhtumista saattoi odotella 2:08:22 eli sen ajan, jonka Iivo Niskanen uurasti maratonmatkalla.
Ennen viimeistä kadunkulmaa ennen kotikatua toinen tuttava ylittää kadun ja sanoo menevänsä juhlistamaan olympiakultaa. Toteamme yhteen ääneen, että se jos mikä on hyvä syy: olympiakulta ja vielä 50 kilometrillä.
***
Tämä aika vuodesta on perinteisesti parasta aikaa hiihtämiseen ja sen seuraamiseen, liitän sivulle kuvan ja kenestä muusta kuin itsestäni. Kuva on otettu maaliskuun ensimmäisenä viikonvaihteena vuonna 1987, jolloin on Pirkan hiihdon 33. vuosi. Aikaa on kulunut 31 vuotta eli viisi vuotta kauemmin kuin Iivo Niskasen syntymästä. Ei noilla asioilla muuta yhteyttä ole kuin nostalgia eli menneen kaiho.
Kuvassa nousen pitkää mäkeä sillanpääläisessä kansallismaisemassa Sasissa. Hiihdettävää Teivon raviradalle on vielä parisenkymmentä kilometriä. Ja koville ottaa.
(785.)