Kahden vesireitin maa

Varhainen kosketukseni vieraskielisiin nimiin kävi ilmeiseksi jo kansakoulun ensimmäisellä luokalla. Kompastuksena oli Epykti, ei vaan Egypti, ja saattaa se vieläkin lipsahtaa.

Egypti on näinä päivinä ollut julkisuudessa enemmänkin, ja mikä muu kuin onnettomuudet, nostavat ja pitävät asioita esillä. Egyptissä sattui samana päivänä kaksi uutiskynnyksen ylittänyttä tapahtumaa. Junien törmäyksessä kuoli 32 ihmistä. Toinen onnettomuus tai haveri ei vaatinut ihmisuhreja. Kysymys oli materiaalisista menetyksistä konttilaivan tukkiessa Suezin kanavan ja estäen yhden maailman vilkkaimman laivareitin liikenteen yli viikoksi. Liikkumisen tärkeys korostui, kun tavarot juuttuivat kuluttajien ulottumattomiin.

Kaukoidästä Eurooppaan konteilla lastatut laivat seilaavat loputtomana virtana, koska tavaraa tuotetaan ja sille on ostajia.

Egypti on kahden tärkeän vesireitin maa, Suezin kanavan ja 6000 kilometrin pituisen Niilin. Niili mahdollistaa maanviljelyn eikä maa muualla viheriöi kuin kaistaleina Niilin varrella. Niilin tarjoamasta hyvinvoinnista haluavat osallisiksi myös Egyptiin naapurivaltiot, eivätkä aina ystävällisessä mielessä.

Kerran olen ollut Niilin risteilyllä Luxorista Assuanille ja takaisin. Siinä sai pintapuolisen käsityksen ikivanhasta maasta, mutta näki myös käsittämättömän Assuanin padon. Niilinkrokotiiliä en nähnyt, mutta niistä varoitettiin hirtehishuumorilla. Saksalaispariskunnan vene keikahti Niilillä nurin ja he jäivät odottamaan pelastusvenettä, jollaisen rouva näki lähestyvän. Herra totesi, että se näyttää olevan Lacosten-merkkinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *