Vuosi sitten näihin samoihin aikoihin toukokuuta ja yhtä lämpöisenä perjantaiehtoona tulin pyörälenkiltä ja jätin nappikuulokkeet korvilleni ja jouduin keskelle Radio Suomen Puhelinlangat laulaa –toivekonserttia. Se tempaisi mukaansa.
Tein siitä tuoreeltaan kirjauksen, joka kuitenkin jäi tiedostoihin ja unohtui sinne käyttämättömänä, kunnes tänään kaivoin – vai pitäisikö sanoa louhin – sen esille.
***
Juontaja kehottaa Harria, oululaista soittajaa, hiljentämään vastaanotintaan, ettei ääni ala kiertää. Sitten juontajalla jo on täysi työ saada hillittyä kovasti puheliasta miestä. Hän on näitä omasta äänestään nauttijoita, jonka puhe poukkoilee aiheesta toiseen.
Harri on toivonut Charles Aznavourin La Mamman. Siitä hän saa aiheen kertoa, kuinka entisenä keikkamuusikkona ja tapahtumien juontajana on esittänyt useasti La Mamman. Nyt hän on palailemassa Rinta-Joupin automarkkinoilta Tervajoelta ja sielläkin hän on esittänyt La Mamman.
”Se on vanha kipale, mutta sitä pyydetään jatkuvasti”, Harri sanoo. Naisjuontajan kysyttyä, esitätkö sen alkukielellä eli ranskaksi? ”Suomeksi” hän toteaa, ” niin se menee yleisölleni paremmin perille.” Siten vuolaspuheisen miehen ääni alkaa haipua ja jäädä musiikin alle.
***
”No, kuka siellä langalla nyt on?”
”Timo.”
”Mistä Timo soittaa?”
”Lappajärveltä.”
”Se on tuossa Porvoon ja Myrskylän naapurissa.”
”Ei kun Etelä-Pohjanmaalla.”
”Se on Lapinjärvi, jota minä tarkoitan”. juontaja pahoittelee. ”Ja se sinun järvesi on Lappajärvi?”
”Näin on”, Timo sanoo. ”Se on syntynyt, kun meteoriitti on joskus törmännyt maahan, ja kraatteri on täyttynyt vedellä, eikä siitä tullutkaan ihan mikä tahansa lätäkköä, vaan iso järvi.”
”No siinäpä historiaa, mutta miten Timon tämä päivä on mennyt?”
”Peltotöissä, apulantaa ajanut koko päivän.”
”Olet siis maanviljelijä ja valmistelet uutta satoa. Onko nyt ilta ja viikonloppu vapaata?”
”Vain tämä ilta. Saunassa käyn, ja huomenna jatkuu sama souvi.”
”Traktorille ja miehelle suodaan hetki palautumista täksi illaksi.”
”Niin tekee.”
Timon toivoma Kari Tapion esittämä Olen suomalainen soitetaan Merisään jälkeen.
***
Ensimmäisen kerran kuulen, että toivekonsertin loppuun on ympätty yhteislauluosio, johon yleisöäänestystä varten on valittu kolme ehdokasta: Tästä asti aikaa, Lentäjän poika ja Tipitii. Hyviä kappaleita, mutta parhaiten konsertista jäi mieleen Harri Marstion Muisto vain jää.
Äänestyksen yhteislauluksi voitti Tipitii. Se toi kevään ja alkavan kesän kosketusetäisyydelle samoin kuin 92 kilometrin pyörälenkki. Siinä parasta oli Kiikuntien uusi päällyste.
(1001.)