Pitkästyminen uhkaa karanteenissa. Vaatii kekseliäisyyttä kun yrittää saada koronatartunnan torjuntaan vaihtelua. Pitkäveteisyyden helpottajana lukeminen vie ajatukset tehokkaasti pois arjesta ja avaa uusia maailmoja, mutta siinä paikalleen juuttuminen on hyvä katkaista liikkumalla. Vähintään voi vaihtaa lukuasentoa ja siirtyä pöydän äärestä keinu- tai nojatuoliin, pitkäkseen sohvalle tai sängylle. Myös erilaiset lukualustat tarjoavat vaihtelua. Jonkun Decameronen käsittely selällä sängyllä maaten käy voimailusta, mutta lihasvoiman käyttöä voi helpottaa tarttumalla e-kirjaan tai kuuntelemalla äänikirjaa.
Luin ääriesimerkin himoliikkujasta: Mark Whittaker juoksi maratonin kuuden metrin mittaisella lasitetulla parvekkeella Helsingissä. Hän juoksi parvekkeen poikki yli 7000 kertaa ja aikaa siihen kului useita tunteja. Sanoisin, että lyhyelläkin matkalla liika on liikaa.
Mittasin oman parvekkeeni pituuden, viisi metriä. Juostakseni siinä maratonin joutuisin hölkkäämään sitä päästä päähän poikki yli 8000 kertaa. Ajatuksenakin se kauhistuttaa.
Vuoden alusta lähtien olen pannut muistiin päivittäiset koiran ulkoilutukset. Niitä olen tehnyt 42 kertaa ja käyttänyt aikaa niihin 60 tuntia. Matkaa olen taittanut 102 kilometriä. Keskimäärin perinteisen lenkin pituus on ollut hieman yli kilometrin. Sen lisäksi olen yksin tehnyt muutaman kerran lenkin – sellaisen ultrakävelyn – joista pisin on 15,6 kilometriä ja toiseksi pisin 8,5 kilometriä. Juosten en ole edennyt metriäkään, sitä tapaa ei näet suositella henkilölle, jolla on polven tekonivel. Käveleminen riittää. Hiihto ja pyöräily sekä uinti ovat vaativia lajia, joita voi hyödyntää erityisoloissa. Ei sovi kieltää, etteikö minun olisi tehnyt mieli ottaa juoksuaskelia.
Aamun koiralenkeillä tulee tehtyä ajankohtaisia pieniä havaintoja, mikä aamulenkissä on palkitsevinta. Joskus loppusyksystä tiedän melkein päivälleen millä ikkunalla sytytetään ensimmäiseksi valaistu joulutähti tai minkä talon pihan puutarhakeinussa kiikutaan ennen äitienpäivää. Tänä aamuna havaitsin erään uuden omakotitalon pihassa trampoliinin, jolla oletettavasti etäopetuksen puuduttamat ala-astelaiset pääsevät irrottelemaan. Senkin tiedän, milloin hyvin hoidetun rintamamiestalon ikkunalla kukkii pelargonia.
Maailmassa on paljon muutakin kuin koronauutisia, pieniä havaintoja.
Kuva: Uumajan kaupunginkirjastossa näin joskus tällaisen lukija/asiakasystävällisen tuolin. Sillä pääsi vauhdikkaasti hyllyjen välissä.
(986.)