Iltauutiset kertoi, että lauantai 23. helmikuuta oli ollut alkuvuoden lämpimin päivä. Sään oikkuja, ajattelin.
Ilta oli aamua tietävämpi. Aamulla en näet vielä aavistanut merkkejä siitä, millaiseksi päivä kehittyy ajellessamme Ilmajoelle. Lumikerros pelloilla näytti ehkä ohuelta, kun sen läpi tunki sänki. Talvesta muistuttivat viime päivinä satanut lumi ja paukkunut pakkanen, mutta illalla selvisi, etteivät ne pystyneet pitämään lauantaita talvisena. Oliko lounaasta karannut lämpöä?
Ilmajoen S-marketin piha oli hiekoitettu terävällä sepelillä. Kaupan ovi kävi ihmisten työntäessä tyhjiä ostoskärryjä ja palatessaan ne olivat täynnä.
Olin Harri Sippolan kanssa kansanvallan juoksupoikana avustamassa Pasi Kivisaarta ja Antti Kurvista hankkimaan huhtikuun eduskuntavaaleissa ääniä. Me apumiehet tarjosimme karamelleja – Mariannea, Fazerinaa ja Dumlea – ja ojentelimme Kivisaaren ja Kurvisen prosyyreja. Ne kelpasivat valinnanvapauden hengessä lähes jokaiselle. Samoin kelpasi kansanedustajaehdokkaiden vankka asia.
Joku sanoi tehneensä valintansa huhtikuun eduskuntavaaleihin jo ajat sitten. Toinen kehaisi, että ehdokkaat ovat hyviä ja puolue oikea. Joku tuhahti pari valittua ilkeyttä, mutta se kuuluu pelin henkeen. Moni jäi rupattelemaan ja kyselemään Kivisaaren ja Kurvisen kantoja, niin mistäpä muusta kuin vanhustenhoidosta.
Kurikan S-marketin ovella joku kehotti heti alkajaisiksi minua hillitsemään vaali-intoa: ”Laita jäitä hattuun, kun on noin iso pipokin.” En provosoitunut, kiitin neuvosta, sillä me äänestäjät olemme oikeassa kuten asiakkaat ja oikeutetut viimeiseen sanaan. Käsillä ovat ajat, jolloin närkästystään tai suoraa palautettaan ei pantata, sen voi pläjäyttää vaikka kansanedustajaehdokkaan apurille. Sillekään ei tässä vaiheessa voi mitään, että moni näkee kaikkeen liittyvän väärää politiikkaa, lupauksia, selkärangattomuutta, oman edun ajamista, valehtelua…
Kauhajoen ABC:lla söimme. Pöydän valinnassa emme ottaneet huomioon, että televisiosta tuli Seefeldistä hiihtoa. Krista Pärmäkoski oli kahdeksas ja Teuvalla meidät tavoitti tieto Iivo Nikkasen sijoittumisesta yhdistelmähiihdon neljänneksi. Hänen kohtalokseen koitui kaatuminen. Harmitti, mutta kansanvallan edistäminen vaati S-marketin edustalle.
Iltapäivällä Teuvalla ei voinut olla huomaamatta, kuinka lämpöaalto pehmitti kinoksia, muutti parkkialueen sohjoiseksi ja sai ihmiset hyvälle tuulelle. Harvinaiseksi ja jopa kadonneeksi luultu hymy palasi.
Teuvalaiset puhuttivat Kivisaarta ja Kurvista vaatien heiltä mielipiteitä moninaisista asioista. Siinä toteutui parhaimmillaan ihmisten kohtaamista, joka koituu voimavaraksi niin kohdattavalle kuin kohtaajalle. Energiaksi sitä myös sanotaan.
Kyllä se lauantai oli alkutalven lämpimin päivä.
(900.)