Havainto, tiedon alku

”Tietomme ulkoisesta todellisuudesta perustuu viime kädessä (aisti)havaintoon kuten näkemiseen, kuulemiseen tai tuntemiseen. Havaintokokemus (aistimus) on mentaalinen tapahtuma, ja mielenfilosofiassa ollaan kiinnostuttu sen luonteesta.”

Aamiaispöydässä tuli selväksi että paras tapa hankkia tietoa, on tehdä havaintoja. Niitä tuli esille kaksi, molemmat liittyivät oleellisesti arkeen. Ensimmäinen havainto, jonka Markku esitti pohjautui hänen kotoperäiseen kokemukseensa: hotellimme massiiviset sängyt ovat kovin lyhyiden jalkojen varassa. Siitä taas johtuu, että imurointi sängyn alta on jopa mahdotonta – ainakin meikäläisillä pölynimureilla.

Markku sanoo suorittavansa kotona säännöllisesti ns. suurimuroinnin. Siihen kuuluu otsalampun avulla imurointi sänkyjen alta, ja ne paikat keräävät pölyä. Ihmettelimme, millaisessa kunnossa hotellimme sänkyjen alapuolet ovat.

Toinen havainto, jonka esittämistä pöytämme naiset toppuuttelivat oli se, että täkäläinen vessapaperi on liian ohutta. Siitä ei muuta keskustelua syntynyt kuin toteamus, että hyvä kun edes on paperia. 

Jo matkan alkuvaiheessa syntyneet havainnot täkäläisestä ystävällisyydestä sen kuin vahvistuvat. Fiksuus ei maksa mitää.

Tänään huoneeseemme oli aamiaisen aikana ilmestynyt punainen ruusu ja sen vieressä lappu: Happy Valenti’s Day, have A good day. Room maid ”Pui”.

                                                     ***

Filosofi Maurice Merleau-Pontyn (1908-1961) mukaan: ”Havainto edustaa maailmaa, joka edeltää tietoa, ikään kuin maailmaa lapsen näkökulmasta.”

Havainto on halpa ja kätevä keino hankkia tietoa. Ei tarvitse kuin pitää silmät auki.

(895.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *