Sunnuntai kului letkeästi Hollolan ja Karkkilan välillä. Sen sijaan letkeys oli tipo tiessään, kun me kuusi tyyppiä intaannuimme kormoottamaan viimeiset kaksi peninkulmaa Karkkilan torilta Vihtijärven rannalle. Siellä me majoitumme seurakunnan leirikeskuksessa.
Porukan vetäjä Harri on johdattanut meitä jo useampana kesänä näillä turneilla, ja aikataulut ova aina pitäneet. No, nyt hän ehdotti Karkkilan torilla, että hänen kanssaan leirikeskukseen voitaisiin ajella ”napsun” verran nopeampaa tahtia kuin mitä päivällä olemme noudattaneet. Ajattelin, että on mukava kokeilla millaista se ”napsun” verran nopeampi tahti on. Meitä lähti kuusi ja minä.
Alku meni oikein reippaasti, mutta sitten alkoi kilvanajo, jossa ei alamäissä jarrua käytetty ja ylämäissä annoimme maitohapoilla päin pläsiä. Päivän aikana Matilta oli puhjannut kumi ainakin neljä kertaa, mutta nyt kun vauhti oli huimaa, kumit kestivät. Perille päästyämme herkullinen ruoka ei ollut maistua, kun sydän jyskytti ja kädet vapisivat ja suuta kuivasi.
Muu porukka nosti pyöränsä huoltoautoon ja astui bussiin ja tuli sillä perille. Viisasta sakkia, jolle 113 kilometrin päiväannos pyöräilyä riitti. Meille se ei siis riittänyt, vaan sitä piti hankkia 132 kilometriä. Mitähän varten, herää kysymys?
Muuten sunnuntai liikuttiin valtateiden pientareilla. Poikkesimme Oitin, Riihimäen, Lopen, Läyliäisten ja siis Karkkilan toreilla ja muilla paikkakuntalaisten kokoontumipaikoilla. Pääministeri Juha Sipilä kuunteli ihmisten huolia, mielipiteitä ja kuulumisia. Hän muistutti, että työtä isänmaan hyväksi on tehty ja tuloksia alkaa näkyä, mutta työtä on yhä tehtävä. Sipilä palasi Läyliäisten Nesteeltä pääkaupunkiin johtamaan valtioneuvostoa. Hän palaa kuitenkin viimeiselle eli tiistain etapille Loimaalta Raumalle.
Sen verran ehdin Juhaa jututtaa ja kysyä, kauanko hänen taannoin operoimansa lento ASEM-kokoukseen Mongolian Ulan Batoriin kesti. Menomatka oli vienyt seitsemän ja puoli tuntia, paluumatka hieman vähemmän. Lentokorkeus oli ollut 12000 metriä ja matka vaati mennen tullen kaksi tankkausta. On meillä monipuolinen pääministeri, sanoisin. Istuu yhtä lailla suihkukoneen puikkoihin kuin polkupyörän ohjaustankoon.
Huomenna lähdemme Karkkilasta Loukun, Forssan ja Ypäjän kautta Loimaalle. Loimaalla on tutustuminen maatalousmuseo Sarkaan. Sitä on kehuttu ja kiitetty, joten odotukset ovat korkealla ja aukko sivistyksessä tulee täytettyä.