Ehdin nippanappa tavoittelemaan Loton 10 miljoonan euron panosta. Tosin jouduin pyörtämään viimeviikkoisen päätökseni helpon rahan toivossa ja olla osallistumatta Lottoon. Vähänkin rahapelejä tunteva tietää, kuinka tuollainen päätös koettelee moraalia.
Päätös sentään piti lauantai-iltaan kello 21.30:een asti, jolloin huomasin Veikkauksen verkkosivulta, että olisi vartti aikaa jättää kuponki. Se olisi käynyt sujuvasti kotipäätteellä Veikkauksen nettisivulla, mutta vaadittavat tunnistautumistiedot olivat kadoksissa ja pahimmassa tapauksessa vanhentuneet.
Niinpä lähetin pojan veikkaus- ja pankkikorttini kanssa lähikauppaan – autolla tietysti.
Se kävi nopeasti, eikä kolme lottoriviä ja kaksi jokeririviä maksanut kuin 7 euroa. Odotellessani lottoarvontaa Kymppiuutisten kevennyksen päätteeksi katselin Rentun ruusua, elokuvaa Irwinistä. Siinä miljoonia katosi taivaan tuuliin ja hetkessä alkoholisoitunut kansantaiteilija menetti kaiken.
Studiossa nainen napsauttaa arvontamyllyn käyntiin valppaiden valvojien katseiden seuratessa. Plusnumeroksi ilmoitetaan 1. Se ei minua liikauta, pelini kun ei sisällä plussaa.
Sieltä ne pallot pyörivät suomeksi ja ruotsiksi. Seitsemän numeron sarja tuntuu taas kovin tutulta ja helpolta. Sen vetäisee kuka hyvänsä, joka osuu kuulakärkikynällä ruudukkoon. Minä olen ulkoistanut numerojen koneellisen myymälän kassalla veikkauskoneen käyttäjälle.
Epäilin, että onko kolme riviä liian vähän, kun tavoittelee näin isoa voittoa, mutta periaatteessa siihen riittää yksikin rivi. No, tällä kertaa onnistuin saamaan yhteensä kuusi ja lisänumeron oikein. Kokonaisuutena kuuden numeron saaminen 21:stä oikein on kauden alussa hyvä tulos. Harmi vain, että ne olivat kolmella eri rivillä, mutta oikein kuitenkin.
Jokerin tulos sitä vastoin oli kehno: kahdella rivillä yksi onneton oikein.
Myönteistä ja säästöä oli se, etten tuhlannut Lotossa plussaan enkä Jokerissa tuplaukseen.
Ja sille yhdelle 10 miljoonan euron päävoitttajalle sanon, että se oikea rivi oli kovin helppo.