Kun Suomi voitti jääkiekon MM:n, jäi sen varjoon eurovaalit eikä Euroviisujenkaan pohjanoteeraus haitannut. Eilen sunnuntaina kävi toteen, että pieni Suomi – tässä yhteydessä pieni-sanan merkitys saa juhlavan sävyn – on melkoinen tekijä kun ratkaistaan maailman parasta jääkiekossa. Siihen Suomi ylsi kolmannen kerran, ja lisää menestystä on luvassa, kun meikäläinen jääkiekko tulee toimeen ilman NHL:n pelaajia. Meillä kun on muiden muassa tämä Marko Mörkö Anttila ja Kevin Lankinen ja joukkueellinen muita samanlaisia.
Katsoin aluksi television sitä kanavaa, joka kertoi, ennusti ja eritteli vaalin tulosta. Ennakkoäänet, oletettu paikkajako, tilanne edellisiin vaaleihin verrattuna ja sen sellaista siinä hyvän aikaa vatvottiin, kunnes edettiin kohti lopullisia tuloksia. Pian kuvaruutuun ilmestyi paikkansa parlamenttiin lunastaneiden valokuvia. Eikä ainoatakaan yllättäjää, ei edes Teuvo Hakkarainen nahkatakissaan yllättänyt.
Juontaja Matti Rönkä ilmoitti kesken vaalitohinan, että Kanada on tehnyt maalin ja johtaa 1-0. Päätin jatkaa surfaillen eli seuraamalla vuoroin vaalituloksen pitkäpiimäistä raportointia ja vuoroin toisella kanavalla käytävää taistoa kiekkomestaruudesta. Ja kun toisessa erässä selvisi, että Suomi tasoitti, poistuin tykkänään TV1:n seurasta ja jätin Matti Röngän, Sami Borgin, Susanna Turusen ja lukuisat muut kommentaattorit ja reportterit ja puolueväen. Kolmoselta syöksyi tuutin täydeltä Mertarantaa.
Suomi sivalsi kolmannessa erässä vielä kaksi maalia, ja alkoi tuntua, että peli on siinä. Ja kun Mertaranta luetteli jäljellä olevaa peliaikaa, ei enää tullut edes mieleen, että meillä ja Euroopassa on käyty eurovaalit. Bratislavassa ratkaistiin paljon isompi asia.
Tietysti kymmenien tuhansien äänien saaminen on upea saavutus, mutta kunniaa irtoaa kasapäin jo kolmellakin maalilla, jos vastustaja ei saa kuin yhden ja kyse on jääkiekon maailmanmestaruudesta. Sunnuntai-illan matsista Suomen kolme maalia muistetaan paremmin kuin jonkun Ville Niinistön 111598 ääntä.
Joku ruotsalainen urheilutoimittaja joka oli seurannut suomalaisten otteita, esitti ennen finaalia vakavissaan, että jos Leijonien päävalmentaja Jukka Jalosta joku pyytäisi ja hän suostuisi seuraavien presidentinvaalien ehdokkaaksi, läpimeno olisi taattu. Samaa on sanottu Anttilasta.
(917.)