”Me olemme kohdanneet mahdottoman, eikä se alkuunkaan ole ohi. Mutta tämä pirulainen on voitettavissa. Me nujerramme sen.”
Presidentti Niinistön puhe kaksi viikkoa sitten 17. huhtikuuta kannusti meitä suomalaisia käymään koronaviruksen vastaiseen taisteluun. Siihen kutsuun oli helppo vastata sillä meillä jokaisella oli tehokkaat välineet: hygieniasta huolehtiminen pesemällä käsiä ja käyttämällä desinfiointiainetta, ei tupata väenkokouksiin eikä yskitä ja aivastella kuinka sattuu. Kansa tarttui yhteistuumin haasteeseen ja pani virukselle ankarasti hanttiin eikä se meistä ole saanut yliotetta.
Vapun Hesarissa ounasteltiin reilun puolen vuoden kuluttua tapahtuvaa joulukuun kuudennen päivän kättelymaratonia. Vanhanaikainen ja kömpelö kämmentely on riskialtista, ja lehti esitteli kuusi korvaavaa vaihtoehtoa, joilla presidentti ottaa vieraat vastaan itsenäisyyspäivänä. Siinä oli turvaetäisyydeltä tapahtuva Ugh! eli hillitty käden nosto. Päivää lyhyt nyökkäys. Sinua kunnioittaen eli käden nostaminen rinnalle. Jou brou! reilu nyrkkitervehdys. Namaste! sen suomalaiset ovat oppineet Thaimaan-matkoilla. Kopsista vaan! eli kyynärpäätervehdys. Kaikki ovat käyttökelpoisia tapoja muulloinkin kuin itsenäisyyspäivänä. Tosin siitä ei ole takeita, pidetäänkö tänä vuonna edes joulukuun kuudennen päivän vastaanottoa.
Koronavirus kohtelee pieniä ja mahtavia samalla tavalla. Naapuri on joutunut peruuttamaan perinteisen, tällä kertaa 75. voitonpäivän paraatin Punaisella torilla. Ohjuksia, panssareita, tykkejä ja muita sotavälineitä olisi voitu esitellä, mutta paraatin perinteisille kunniavieraille eli veteraaneille, joista nuorimmatkin ovat hyvin iäkkäitä, toukokuun 9. päivä olisi ollut kohtalokas. Jopa kohtalokkaampi kuin toinen maailmansota.
Voitonpäivälle ei ole helppo löytää korvaavaa ajankohtaa. Esillä oli syyskuun 3. päivä, mutta tuo päivä vuonna 2004 muistuttaa Beslanin koulukaappauksesta, jossa kuoli 300 ihmistä joukossa 150 koululaista. Se muistetaan Putinin ajan synkimpänä päivänä.
Arvaamaton korona aiheuttaa ties kuinka kauan vielä tapahtumien peruuntumisia ja katkoo perinteitä. Yksi tällainen on 1600-luvulta lähtien joka 10. vuosi Oberammergaun kylässä esitettävä Passionspiel eli Kärsimysnätelmä. Alkunsa se sai, kun kylä säästyi 30-vuotisen sodan (1618-1648) yhteydessä puhjenneelta rutolta, ja kiitokseksi kylä on esittänyt kärsimysnätelmää.Tätä ennen se on peruttu vain kahdesti, ensimmäisen kerran 1920, kun ensimmäinen maailmansota oli vaatinut raskaat uhrit. Toinen peruutus oli 1940 toisen maailmansodan riehuessa. Nyt esitys on siirretty vuoteen 2022. Näin spektaakkelin vuonna 2000.
Vaaravyöhykkeessä lienee myös Tangomarkkinat. Syy on yksiselitteinen: Tango tanssina perustuu lähikontaktiin, likistykseen, johon vaaditaan kaksi, jotta voi supattaa partnerin korvaan. Voi olla niinkin, että korona tuo tangoon suojavisiirejä ja uusia askelkuvioita…
Saattaa olla, että elämme sotilasparaatien, paritanssien ja monen muun vakavahenkisen ja hilpeän yhteisöllisyyden lopun aikoja?
(994.)