Mitä kehnommin maailma voi, sitä enemmän löytyy tilaa ja tilausta puliveivareille. Poikkeusolot, pula ja puute tarjoavat mahdollisuuksia niille, joilla on pyrkyä, halua ja taipumusta hyötyä toisten kustannuksella. Heillä on kyky – vai olisiko se varjelusta – väistellä vaaroja ja vältellä kompastelua, kunnes koittaa aika ruveta tekemään helppoa rahaa.
Toisen hätä koituu toisen vauraudeksi ja lisää röyhkeyttä eksponentiaalisesti. Hyvä esimerkki oli kieltolaki 1919-1932. Se koetteli niitä tai suurinta osaa kansasta, jotka valtio ja sen monopoli ensin oli totuttanut riippuvaisiksi alkoholista, ja sitten vitsausta alettiin tukahdutaa rankalla kieltolailla. Ei siitä mitään tule, kun kansa on nokkelaa eikä sitä saada määräillen ja suitsimalla ruotuun.
Kieltolain aisapariksi syntyi ameebamainen musta pörssi, joka rikastutti markkinat haltuunsa ottaneita yrittäjiä ja köyhdytti nautinnonhaluista kansaa. Musta pörssi uhmasi virkavaltaa ja luonnonvoimia salapolttamalla ja salakuljettamalla viinaa, eikä asiakkaita puuttunut. Yrittäjä se trokarikin on!
Taitavat trokarit ja lestinheittäjät haistoivat tuulet ja väistelivät heille viritettyjä ansoja ja toivat helpotusta kansan syville riveille. Kansa ei viinanhimossaan tinkinyt hinnoista ja trokarit vaurastuivat, ja se vauraus tuotti monelle suvulle pesämunan, joka helpotti pääsyä herrahissiin ja nousua yhteiskunnan yläkertaan.
Musta pörssi eli hyviä aikoja myös sodan aikaan ja jälleenrakentamisen alkaessa. Puutetta oli kaikesta rautanauloista alkaen. Musta pörssi toimitti pöytään pantavaksi voita, sikavainaata, kahvia, sokeria ja muita niukan ajan herkkuja. Niistä tietysti joutui maksamaan, mutta se taisi olla sivuseikka. Hyväntekeväisyys ei kuulunut mustan pörssin liiketoimintaan. Moni myöhemmin kauppiaaksi pätevöitynyt ja alalla jatkanut sai mustassa pörssissä hyvän peruskoulutuksen.
Elämme poikkeusaikaa, ja kulkutauti rajoittaa kansalaisten vapaata liikkumista ja viranomaiset kehottavat noudattamaan karanteenia. Tiukan paikan tullen suomalaiset tottelevat ja noudattavat yhteiseksi hyväksi tarkoitettuja ohjeita, kuten lautanen pitää syödä tyhjäksi. Mutta aina on myös aidan yli hyppijöitä, joita kielletty houkuttelee.
Maailman yhteinen tavoite on suojautua koronalta ja taltuttaa se, ja siihen tehokas keino ennen rokotteen keksimistä on hengityssuojain. Suomen Huoltovarmuuskeskus tilasi niitä Kiinasta, ja yksi kuorma jo tuli. Pian ilmeni, että tilaukseen kytkeytyi jotain epäilyttävää, kun taustalla hääri kaksi talousrikoksista tuomittua. Toinen oli kauneusalan yrittäjä turpeahuulinen Tiina Jylhä ja toinen monessa liemessä marinoitu liikemies Onni Sarmaste. Taustalla hääri myös järjestäytynyttä rikollisuutta. Miljoonat olivat jo menossa tilille, jnka virolaispankki epäili liittyän rahanpesuun ja sulki Jylhän firman tilit.
Vanha sanonta ”tulisi sota ja moraali laskisi” soveltuu myös pandemian eli kulkutaudin aikaan. Mitä seuravaksi tapahtuu? Joutuuko Huoltovarmuuskeskuksen johtaja jättämään virkansa? Kansa ei verorahojensa anna valua rikollisille.
Kuva: Tiina Jylhän kiinalaiset hengityssuojaimet eivät täyttäneet Suomen laatuvaatimuksia, hinta kyllä. Se oli viisi miljoonaa euroa.
(988.)